§§ Pisinnaatitaaffikka – pisinnaatitaaffitit – pisinnaatitaaffiVUT §§§

TILIUMI Innarluutillit pillugit Naalagaaffiit peqatigiit isumaqatigiissutaanni artikelit arlallit, Kalaallit Nunaannilu ilinnut uannullu qanorpiaq kinguneqarsinnaanerinik qitiutitsilluta sammisaqassaagut. Uagut tamatta pisinnaatitaaffivut pillugit atuarit ilikkagaqarlutillu.

Artikeli 23: Kikkut tamarmik ilaqutaqarnissaminnut angerlarsimaffeqarnissaminullu pisinnaatitaaffeqarput

Inuit innarluutillit katinnissaminnut, ilariinni ilaanissaminnut allallu assigalugit qitornartaarnissaminnut pisinnaatitaapput. Tamanna innarluutillit pillugit isumaqatigiissummi artikeli 23-mi aalajangersaqqavoq. Innarluutillit pillugit isumaqatigiissummi aammalu Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Europami Isumaqatigiissummi, ilaqutariittut inuuneq tunngaviusumik inuttut pisinnaatitaaffiunera erseqqissarneqarpoq.  Tassa tamatta katissinnaatitaallutalu qitornartaarsinnaatitaavugut. Tamanna aamma inunnut innarluutilinnut atuuppoq. Erseqqilluinnartumik kingunerisaanik Namminersorlutik Oqartussat inunnut innarluutilinnut qitornartaarsimasunut, angajoqqaatut pisussaaffiinnik naammassinninnissaannut ikorfartuinissaminnut, isumaginnissapput. Tassa imaappoq, Inuit innarluutillit angajoqqaajunissaminnut ikiorneqarnissaminnik pisinnaatitaaffeqarput. Assersuutigalugu meeqqamik uffaanissamut imaluunniit meeqqap ulluinnaanik pilersaarusiornissamut tunngasunik ikiuinerusinnaavoq.

 


Innarluutillit pillugit Naalagaaffiit peqatigiit isumaqatigiissutaat

Innarluutillit pillugit Naalagaaffiit peqatigiit isumaqatigiissutaat Kalaallit Nunaanni ulloq 24. Aggusti 2009-mi atuutilerpoq.  Innarluutillit pillugit isumaqatigiissummi, inuit innarluutillit pisinnaatitaafinnut tanaut allarpassuarnillu naligiimmik periarfissaqartinnissaannut Namminersorlutik Oqartussat qulakkeerinninnissaminut pisussaaffeqarpoq.

Innarluutillit pillugit isumaqatigiissut pingaaruteqarpoq, pissutigalugu inuit innarluutillit TAMARMIK inuit allat TAMARMIK assigalugit inuit pisinnaatitaaffiinik TAMANIK tamakkiisumik atuisinnaanerinik  siuarsaanissaq, illersuinissaq qulakkeerinninnissarlu siunertaammata.  Tassa imatut paasillugu, inuit innarluutillit inuiaqatigiinni inuit allat tamarmik assigalugit assigiimmik pineqarnissaminnut piumasaqaateqarsinnaatitaapput pisinnaatitaaffeqarlutillu. Tamakku pillugit Namminersorlutik Oqartussat sulissuteqarnissaminnut pisussaaffeqarput.


 

Innarluutillit pillugit isumaqatigiissummi Artikeli 23-mi erseqqissaqqavoq, angajoqqaaq angajoqqaalluunniit marluullutik innarluuteqarnerat piinnarlugu meeraq angerlarsimaffimminit arsaagaaqqusaanngitsoq. Tassa tamanna pinngitsaaliilluni meeqqamik arsaarinninnissamut inatsisitigut tunngavigineqarsinnaanngilaq. Aammali artikeli 23-mi erseqqissarneqarpoq, meeqqap ajunnginnissaa pingaarnerpaajuaannassasoq. Tamanna oqimaaqatigiissaarinermi ajornakusoorsinnaasarpoq. Pissutigalugu aapaatigut angajoqqaat innarluutaat pissutigalugu meeraq pinngitsaaliissummik arsaarinnissutigineqaqqusaanngilaq, taamaattorli meeqqap ineriartornera ajunnginnissaalu pingaarnerpaajuaannassalluni.

Kutzner akerleralugu Tyskland – Meeqqamut suna ajunnginnerpaajua  

Akunnattoorut taanna, Tysklandimit suliakkiissummi ersarissumik takussutissaavoq.  Kutzner akerleralugu Tyskland eqqartuussivikkut suliakkiissummi, angajoqqaat paniminnik marlunnik pinngitsaaliissummik arsaagaasimanerminnik Europamiut Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Eqqartuussivianut naammagittaalliorlutik suliakkiissuteqarput. Ilaqutariittut inuuneqarnissaminnut pisinnaatitaaffiinnut unioqqutitsinertut isigigamikkut naammagittaalliorput. Angajoqqaat marluullutik ilikkarniartornermi ajornartorsiuteqartuupput meeqqallu tyskit angajoqqaanut oqartussaaffeqarnerannut eqqartuussiveqarfimmiit arsaagaasimapput, pissutigalugu angajoqqaat qitornaminnut iluamik perorsaasinnaassusaannut tunngatillugu silassorissutsikkut pisinnaasaat killeqarmata.  Meeqqat eqqarsartaatsimikkut timimikkullu ineriartornerat meeqqanit allanit arriinnerusimavoq, angajoqqaallu pissutaallutik niviarsiaqqat mikinerminnit immikkut ikiorserneqarsimapput perorsaanikkullu ikorfartorneqarsimallutik.

Europamiut Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Eqqartuussiviata angajoqqaat meeqqallu ilaqutariittut inuuneqarnissaannut pisinnaatitaaffik unioqqutinneqarsimanersoq, taamaattoqarpallu unioqqutitsineq meeqqat ajunnginnerpaanissaanut iluaqutissaanersoq misissorpaa. Siullertut eqqartuussiviup aalajangerpaa, angajoqqaat qitornaminnik najugaqateqarnissaannut taamatullu meeqqat angajoqqaaminnik najugaqateqarnissaannut pisinnaatitaaffiat unioqqutinneqarsimasoq. Taamaattorli tamanna meeqqat ajunnginnerpaamik inissisimanissaannut aalajangiinerusimappat piginnaassuseqartitsissutaasinnaavoq. Taamaammat angajoqqaat qitornaminnut angajoqqaajunissaannut tyskit naalagaaffiata naammattumik ikorsimanerai eqqartuussiviup misissorpaa. Eqqartuussummi aalajangersarneqarpoq, tyskit naalagaaffiata angajoqqaat qitornaminnut angajoqqaajunissaannut naammattumik ikiorsimanngikkai. Tamatumap saniatigut eqqartuussummi aalajangersarneqarpoq, meeqqanik pinngitsaaliilluni arsaarinninneq kisimi kingullertut aqqutissaasassasoq utaqqiisaasumillu aaqqissutitut isigineqartuaannassasoq.

Assersuutip ersersippaa, angajoqqaat innarluutillit sapinngisamik angajoqqaajulluarnerpaajunissaannut ikiuissalluni naalagaaffiup akisussaaffigiuaannaraa. Taamaammat angajoqqaat innarluutillit ikiorneqarnissaminnut ikorfartorneqarnissaminnullu pisinnaatitaaffeqarput, tamanna amerlanertigut taakkununnga meeqqamullu ajunnginerpaajummat.

Gå tilbage
Skip to content
Skip to toolbar