Tiliup isumasioqatigiisitsinera siullerpaaq

Pisinnaatitaaffit, ilaasortassarsiorneq, nammineq kajumissutsiminik ikiuuttartunik paarinniinnarnissaq, ulluinnarnarnilu qanoq iliornikkut taakkartorneqartut angusinnaappat. Tassa tamakkuupput Tiliumi inatsit malillugu ukimut peqatigiiffinnik naapisitsisarnissamut siullerpaami sammineqartut.

Naalagaaffiit Peqatigiit inuit innarluutillit pisinnaatitaaffii pillugit siammarsaaniarnermi inatsisileritooq inuillu pisinnaatitaaffiinik ilisimsaqarluartutoq Institut for Menneskerettighederimeersoq, Mette Fransen ilaatigut saqqummiisussatut Tiliumit qaaqquneqarpoq. Mette saqqummiigami eqqartorpaa peqatigiiffilerisutut inuinnartullu inuit innarluutillit Nunatsinni atuutilerluarneqarnissaa qanoq iliuuseqarfigisinnaaneripput. Aammattaaq Lars Midtiby, qallunaat nunaanni inuit innarluutillit peqatigiiffiisa kattuffianni pisortaq aamma akisussaasunik sunniiniarnermi qanoq iliortoqarsinnaanersoq soorlu pingaartuunersoq saqqummiisut ilagaat.

Peqatigiiffinni unammillernartut

Isumasioqatigiinnissaq sioqqullugu peqataasussat apersorneqarput peqatigiiffilerinerminni unammillernartut suut aqqusaartarneraat. Peqataasussallu amerlasuut oqaluttuarivaat ilaasortassarsiorneq ilaasortallu paariinnarnissaat ajornartorsiutigisarlugu. Taamaattumik peqatigiiffiit ilaasortassarsiornermut ilaasortallu pigiinnarnissaanut sakkussanik tuniorarneqarnissaat ukkanneqarpot. Sakkussanik tuniorarneqarnerata saniatigut aamma ulluinnarni sulinerminni inuit innarluutillit pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissummik atuisinnaanissaat ukkanneqarportaa, taamaattumillu isumassarsiornartunik isumaqatigiissut pillugu saqqummiisoqartarpoq suliakkerneqarlutillu misiliisinneqartarlutik .

Ilaasortassarsiornermi ilaasortallu paariinnarniarneranni unamminartorsiortarneq ilaatigut pissuteqarsinnaavoq nammineq kajumissutsimik suliaqartartut kajumilernissamut tunuliaqutaasa assigiinngissinnaaneranik aamma ilaasortat akornanni assigiinngitsuunermik paasinninnerup killeqarsinnaasarnera. Taamaattumik peqataasut sakkussaminnik tunioralerneqannginnerminni imminnut ilikkarniarlutik imminnut ilisaritipput. Pinnguaammik sammisaqarnerminni tusaaneqarsinnaavoq peqataasut illalaarpalui, taamaasilluni akornerminni imminnut ittooriinneraluat, inuit nalusat akornanni atuukkajuttartoq tammartippallanneqarpoq.

Naapipallalaarneq

Kingorna aamma peqatigiiffinni ilaasortat pinngitsaalisaallutik naapipallatsinneqalaarujoq, tassa qallunaatut taaneqartartartoq speeddating. Speeddating tassaavoq nunani allani inuit aappassarsiorlutik imaluunniit inoqammik nutaamik naapitsiniartillutik naapipallaarnermik iliuuserisartagaat. Tamanna aamma illarnertaqarpoq, peqataasut ilaasa nuliatik uitilluunniit apereqqaarlugit taama iliorsinnaallutik unnermata. Speeddatinngili tassaavoq piffissami sivikitsumi aalajangersimasumik oqallissaarinermi periusitsialak.  Taamak iliornikkut peqataasut eqqartuisinneqarput sooq peqatigiiffimmut namminneq peqataanissartik qinersimaneraat.

Taama iliornerup siunertaraa peqataasut nammineq kajumissutimik suliaqarnissamut sooq kajumilersimanerlutit eqqarsaatersuutigissagaat, taamaasillutik paasisinnaaniassammassuk allat kajumissutsiminnik suliaqarnissaminnut pissutaat allaasinnaasartut.

Inuit assigiinngitsuunerat peqataasut nammineq kajumissutsimik suleqataasut kajumissutsimik suliaqarnissamut sooq kajumilertarnersut aamma inuit kajumissutsimik suliaqarnersup silarsuaanni qanoq assigiinngissuseqarsinnanersut pillugu oqaluttuunneqarput.

Peqataasut sammineqartut iluamik iserfigiunassammatigit siunissamilu peqatigiiffimminni suliaqarnerminni atorsinnaaniassammatigit qallunaat nunaanni innarluutillit kattuffianni siulittaasoq Thorkild Olsen nammineq kajumissutsiminik sulisarneq, aaqqissuussaaneq, peqatigiiffilerinerlu pillugu isumassarsiornartumik saqqummiivoq.

Kattuffik nutaaq

Tiliup isumasioqatigiisitsinerata nalaani nuna tamakkerlugu inunnut innarluutilinnut kattuffimmik NIIK-imik  (Nunatsinni Inuit Innarluutillit Kattuffia) taaguuserneqartumik pilersitsisoqarpoq. Isumasioqatigiittoqannginnerani peqatigiiffiit ilaanni ilaasortaq apeqqutilliivoq isumasioqatigiinnerup nalaani oqaaseqalaarsinnaanerluni. Isumasioqatigiinnerullu ullup siulliup ingerlanerani kattuffimmik pilersitsisoqarpoq peqatigiiffinnik sisamanit ilaasortaaffigineqalersumik. Ilaasortat taakku nutaat tassaapput ISI, tappiitsut isigiarsuttullu peqatigiiffiat, Inooqat, angajoqqaat ineriartornermikkut akornutilimmik meerallit peqatigiiffiat, KTK, tusilartut peqatigiiffiat, aamma Nunatsinni autismeqartut peqatigiiffiat. NIIK-ip neriuutigaa kingusinnerusukkut peqatigiiffiit amerlanerusut kattuffimmut ilaasortanngorumaartut. NIIK-ip saniatigut aamma KNIPK tassa Kalaallit Nunaanni Innarluutillit Piginnaanikitsullu kattuffiat Nunarput tamakkerlugu sulivoq. KNIPK NIIK-imut ilanngutissanerlutik 2020-mi ataatsimeersuarnermi eqqartussavaat.

Isumasioqatigiisitsinermi peqatigiiffiit sinerissameersut tunumeersullu 12-it peqataatitaqarput.

Gå tilbage
Skip to content
Skip to toolbar