Suliat kinguarsarneqartuartarneri kinguneqartinneqarneq ajorput

Pisortat sullissinerat piluusaarpallaarujussuarmik ingerlanneqartoq uppernarsaqqipparput. Sullissiniarneq naammaginanngilluinnartoq sakkortuumik uparuaanertalik Ombudsmandimit ulloq 23. januar 2019-imi aalajangiunneqarpoq.

Pisortat ingerlatsiviini aalajangersimasumik piffissaligaasunillu najoqqutaqarani sullissineq ajorluinnaqqissaarpoq. Innuttaasut piffissami sivisuumi utaqqisinneqaraangamik nukissaarukkiarortarput. Siusinnerusukkut suliassarpassuit kommuunit amusartuini uninngaannartut sullissisunillu suliarineqarnissaminnut utaqqiinnartut paasissutissiissutigineqarnikuupput, tamakkulu suliassat akornanni inuit innarluutillit utaqqisunut ilaapput inuit innarluutillit peqqussutaata ataani inissinneqarnissamik utaqqillutik. Innuttaasut ukiorparujussuit siusinaartumik pisartagaqalernissamik suliaq utaqqisarpaat, utaqqinerminnilu isertitaqanngiivissinnaasarlutik.

Inuit innarluutillit inatsit pisinnaatitaanertillu naapertorlugit inuit innarluutillit peqqussutaata ataani inissinneqarnissartik ujartorunikku sumut saaffiginnittussaappat? Innuttaasut kommuunimut saaffiginnittussaapput taanna kisimi paasissutissanik peqarmat, taamaattumik pisortat sullissinerat eqqortumik eqaatsumillu ingerlasariaqarput.

Pisortat oqartussaaffiini allani, soorlu politiit assersuutigaanni, taakku pinerlussimanermut suliassat ullut 40-it ingerlaneranni suliassaq isumagissallugu pisussaaffeqarput. Eqqartuussivinni suliassat naammassineqartarnissaat pimoorunneqartarput, piffissaq sivisuvallaanngitsup iluani taannami eqqortinngikkunikku Europami Inuit Pisinnaatitaaffiisa isumaqatigiissutaanni allassimasut unioqqutittussaagamikkit.

Ombudsmandip Qaasuitsup kommuuniani suliamut atatillugu paasissutissamik nalunaarusiaa ilumoorpoq, ingerlatsinermi eqqortumik pissuseqarnissaq naapertorlugu siliaq paamaarunneqartussaanngilaq asuli pisariaqanngitsumik, aamma eqqaavaa malittarisassanik tunngaveqanngitsoq pisortat sullissinissaanut najoqqutassannginneq peqqutaasoq. Ombudsmandip suliamut atatillugu saqqummiussaa takugaanni uppernarsaatissaqarput arlaleriarluni suliaq eqqortumik ingerlanneqarani uninngaannartoq kommuunimi, tamannalu ajorluinnaqqissaarpoq.

Maluginiakkama ilagivaat, ombudsmandip saaffiginninneraniit piffissaq atorneqartoq kommuunimiit piffissarujussuaq atorlugu aatsaat qisuariarfigineqartarmat. Tassami kommuunip saaffiginnissut aatsaat qaammatit sisamat sinnerlugit qaangiunnerani ombudsmandimut akissuteqarsimapput. Tamatuma kingorna suliaq paamaarunneqarpoq, suliamut tunngasunik paasissutissat katersorneqaqqaartartut peqqutigalugit suna tamarmi kigaatsumik ingerlanneqartarpoq. Innuttaasut taamaasillutik piffissarujussuaq atorlugu utaqqeqqaartarput.

Tilioq saaffiginnissutinik sulianik paamaarussivallaarnernut tunngasunik attavigineqartarpoq. Tamannalu assorsuaq toqqissisimanartuutinngilara. Taama kommuunini suleriuseqarnerup kigaappallaap kinguneqartinneqarneq ajornera tujorminaqaaq. Innalluutillit inatsisaanni nutaami uagut kissaatigissagaluarparput, erseqqissumik piffissalersugaasumillu sullissineq ingerlasoq, qanorlu sivisutiginissaanik tikkuussisoq kiisalu sullissineq paamaarunneqarpat suut kinguneqaatigisinnaanerannik imalik piumasaraarput.

Inuiaqatigiit massakkut qanoq iliuuseqartoqarnissaa pisariaqartippaat. Pisortat politikkerillu akisussaaffimmik tigusinnissaat ujartorparput. Kommuunit aamma nassuerutigisariaqarpaat eqqortumik pitsanngorsaatissanik ajornartorsiutinillu piviusunik nassuerutiginnillutik isornartorsiorneqaraangamik avaqqutaariinnaratik sullissilluartalernissaat maanngaaniit ujartorparput.
Arlaannik apeqqutissaqartoqarpat itisiliinerusumik nassuiaateqarnissatsinnut ammavagut attavigineqarsinnaallutalu.

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta

Inuit Innarluutillit illersuisuat
Christina Johnsen
info@tilioq.gl
Oqarasuaat.: 345090

Gå tilbage
Skip to content
Skip to toolbar