Inuit innarluutillit pillugit isumaqatigiissut

Inuit innarluutillit pisinnaatitaaffii pillugit Naalagaaffiit Peqatigiit isumaqatigiissutaat

 

ISUMAQATIGIISSUMMUT AALLAQQAASIUT

Isumaqatigiissummi uani naalagaaffiit peqataasut, tassaasut
a) Naalagaaffiit Peqatigiit angernerminni tunngavigisaannik eqqaamannittut, tassani inuup apeqqusiinertaqanngitsumik ataqqinassuseqarnissaa aammalu inuit assigiimmik annaaneqarsinnaangitsumillu pisinnaatitaaffeqarnissaasa nunarsuarmi kiffaanngissuseqarnissamut, eqqortuliornissamut aamma eqqisseqatigiinnissamut tunngavittut akuersissutigineqartut,

b) akuerinnittut, inuit pisinnaatitaaffii pillugit Naalagaaffiit Peqatigiit silarsuarmiunut nalunaarutaani aamma nunarsuarmiut aningaasaqarnikkut, isumaginninnikkut aamma kulturikkut pisinnaatitaaffi pillugit nunarsuarmi isumaqatigiissummini nalunaarmata isumaqatigiissutigalugulu kikkut tamarmik pisinnaatitaaffinni kiffaanngissuseqarnernilu tassani pineqartuni, qanorluunniit ittunik assigiinngisitsinertaqanngitsumik pisinnaatitaaffeqartut,

c) aammalu uppernarsarneqaqqilluni inuit pisinnaatitaaffii tamarmik tunngaviusumillu kiffaanngissuseqarnissamut pisinnaatitaaffiit nunarsuarmut tamarmut atuuttuusut, avinneqarsinnaanatik, imminnut pinngitsoorsinnaanatik, aammalu pisariaqartinneqartoq inuit innarluutillit tamakkiisumik assigiinngisitsinertaqanngitsumillu tamakkununnga peqataanissaat,

d) aningaasarsiornikkut, isumaginninnikkut aamma kulturikkut pisinnaatitaaffiit pillugit nunarsuarmiut isumaqatigiissutaannik, innuttaasutut aamma politikkikkut pisinnaatitaaffiit pillugit nunarsuarmioqatigiit isumaqatigiissutaannik, ammip qalipaataanik tunngavilimmik assigiinngisitsinerit tamarmik atorunnaarsinneqarnissaat pillugu nunarsuarmiut isumaqatigiissutaannik, arnanut assigiinngisitsinerit tamarmik atorunnaarsinneqarnissaat pillugu nunarsuarmiut isumaqatigiissutaannik, anniartitsingaarnerup allanut inuppalaanngitsumik amiilaarnartumillu imaluunniit nikassaasumik iliuuseqartarnerit imaluunniit pillaasarnerit akiorniarlugit nunarsuarmiut isumaqatigissutaannik, meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissummik aammalu angalallutik sulisartut aamma taakkua ilaqutaasa pisinnaatitaaffii pillugit nunarsuarmiut isumaqatigiissutaannik, eqqaamannittut

e) akuerinnittut, innarluuteqarneq taaguutaasoq ineriartortinneqartoq aammalu innarluuteqarneq tassaasoq inuit pissutsit piginnaasakinnerulersimanerminnut tunngasut aamma isiginnittaatsimik aalajangersimasut avatangiisiminnullu tunngasut akornanni killiliiffigisimasut, allat assigalugit inuiaqatigiinni tamakkiisumik pimoorussamillu peqataanissaannut akornusiisumik,

f) akuerinnittut, inuit innarluutillit pillugit nunarsuarmioqatigiit iliuusissatut pilersaarutaat aammalu malittarisassaat tamanut atuuttut tunngavigalugit politikkinik, pilersaarutinik, aaqqissuussinernik aammalu suliniutinik siuarsaanermi, aammalu nunarsuarmi tamarmi, nunani ataasiakkaani, nunarsuarmi suliniutit inissisimanermikkut qaffasissusiannik, ilusiliinernik naliliisarnernilu periutsinik ilitsersuutinillu pingaartitsisut, inuit innarluutillit assigiimmik periarfissaqartinneqarnissaata suli annertusaqqinneqarnissaa siunertaralugu.

g) erseqqissaasut sammisassat innarluutilinnut tunngassuteqartut taakkununnga suliniutinut ilanngullugit imminut akilersinnaasumik ineriartortitsinermut ilanngunneqarnissaasa pisariaqassusiannik,

h) aamma akuerinnittut, inummik innarluuteqartumik assigiinngisitsineq inuit ataasiakkaat ataqqinassusiannik innarliineruneranik,

i) aammattaaq akuerinnittut inuit innarluutillit akornanni innarluutit assigiinngissitaartuunerannik,

j) akuerinnittut inuit innarluutillit tamarmik inuttut pisinnaatitaaffiisa siuarsarneqarnissaasa illersorneqarnissaasalu pisariaqartinneqarnerannik, ilanngullugu inuit suli toqqaannarnerusumik ikiorneqarnissaminnik pisariaqartitsinerat

k) ernumanartitsisut, inuit innarluutillit nunarsuarmi tamarmi, naak sullissinermi atortussanik pisussaaffiliissutinillu assigiinngitsunik peqartoqaraluartoq, allat assigalugit inuiaqatigiinnermi inooqataanissamut aporfeqartarnerannik aamma taakkua inuttut pisinnaatitaafiisa suli innarliisoqartarneranik,

l) akuerinnittut inuit innarluutillit nunani tamaniittut inuunermi atugaasa pitsann

o) isumaqartut, politikkinik aamma aaqqissuussinernik aalajangiiniarnerup ingerlanneqarneranni inuit innarluutillit periarffissinneqartarnissaannik, ilanngullugit politikkissani aaqqissuussinernilu toqqaannartumik imminerminnut tunngassuteqartuni tamani,

p) ernumassuteqarlutik isiginnittut pissutsinik inuit innarluutillit annertuumik assigiinngisinneqartarnerannik imaluunniit naggueqatigiinniik sorlernik aallaaveqarnertik, amikkut qalipaateqarnertik, suiaassusertik, oqaatsitik, upperisartik, politikkikkut, pissutsitigulluunniit allatigut inissisimanertik aallaavilimmik, naalagaaffimmut sumut atanertik, kingoqqiffimminnik, pinngoqqaarfimminnik imaluunniit isumaginninnikkut tunuliaqutalimmik, pigissaarnerminnik, inuuffimminnik, ukiuminnik allatigulluunniit inissisimaffimminnik pissuteqartunik assigiinngisinneqarnermik,

q) akuerinnittut, arnat aamma niviarsiaqqat innarluutillit taakkuusut angerlarsimaffimmini angerlarsimaffimillu avataani annersarneqarnissamut, timikkut akornuserneqarnissaminnut imaluunniit pinerlineqarnissaminnut, paarinerlunneqarnissaminnut imaluunniit paarinerlunneqarnissaminnut, ikkatigineqarnissaminnut imaluunniit atornerlunneqarnissaminnut ulorianartorsiornerpaajunerannik,

r) akuerinnittut, meeqqat innarluutillit tunngaviusumik inuit pisinnaatitaaffiinik tamanik aammalu kiffaanngissuseqarnissamik pisinnaatitaaffinnik tamanik meeqqat allat assigalugit tamatigut atuisinnaanerannik aammalu meeqqat pisinnaatittaaffiinik isumaqatigiissummi naalagaaffiit peqataasutut pisussaatitaaffiinik eqqaamanninnissaminnik

s) ersersitsisut inuit innarluutillit inuit pisinnaatitaaffiinit aammalu kiffaanngissuseqarnermi tunngaviusumik pisinnaatitaaffinnik tamanit atuerusunnerminni suiaassutsimikkut tunngasutigut periarfissinneqarnissaminnik pisariaqartitsinerannik

t) ersersitserusuttut, inuit innarluutillit amerlanersaasa piitsuunermi inuunerannik, aammalu tassunga tunngatillugu akuerinnittut piitsuunerup inunnut innarluutilinnut pitsaanngitsumik kingunerisartagaasa suliniutigineqarnissaata aalajangiisumik pisariaqartinneqarneranik,

u) isiginnittut, aalajangersakkami Naalagaaffinnit Peqatigiinnit aalajangersarneqarsimasumi aammalu inuit pisinnaatitaaffiisa atuutsinneqarneranni atortussani pigineqartuni siunertat periutsillu tunngavigineqarneri aalajangiisuusussaasut inuit innarluutillit tamakkiisumik illersorneqarnissaannut, pingaartumik sakkulersornikkut isumaqatigiinngissuteqarnermi nunanillu allanit nunagisap tiguarneqarnerani,

v) akuerinnittut pisariaqarluinnartuusoq timikkut, isumaginninnikkut, aningaasaqarnikkut kulturikkullu avatangiisitigut, peqqissutsikkut, ilinniagaqarnikkut, tusagassiisarnikkut attaveqaqatigiittarnikkullu aaqqissuussinernut tunngasut kikkunnilluunniit takuneqarsinnaanissaannik, taamaaliornikkut inuit pisinnaatitaaffiinik kiffaanngissuseqarnermilu tunngaviusumik pisinnaatitaaffiit inuinnik innarluutilinnik tamakkiisumik atorneqarsinnaanerat periarfissinneqarsinnaaqullugu,

w) akuerinnittut, inuup inunnut allanut inuiaqatigiinnullu inooqataaffigisaminut pisussaaffillip, nunarsuarmioqatigiit nalunaarutaanni inuit pisinnaatitaaffiinik, aningaasaqarnikkut, isumaginninnikkut aamma kulturikkut pisinnaatitaaffinnik aammalu nunarsuarmiut innuttaaqataasut aamma politikkikkut pisinnaatitaaffinnik immikkut allattaavissuarnut allassimanertalinnik, aalajangersarsimasukkut siuarsaanissamut akisussaaffeqarneranik,

x) ilisimaarinnittut, ilaqutariit tassaasut inuiaqatigiinni taamaattussatut tunngaviit aammalu tunngaviusumik inooqataasut, taamaattumillu inuiaqatigiinnit aamma naalagaaffimmik illersorneqartussat aammalu inuit innarluutillit taakkualu ilaqutaat pisariaqartitsineq naapertorlugu illersorneqarlutillu ikiorneqartussat, inuit innarluutillit inuit allat assigalugit pisinnaatitaaffimminnik tamakkiisumik atuisinnaaqqullugit,

y) ilisimaarinnittut, inuit innarluutillit pisinnaatitaaffiinnik ataqqinassutsimillu atuisinnaasutut pineqartussaanerata siuarsarneqarnissaa pillugu nunarsuarmioqatigiit tamanut isiginnittumik ataatsimoorussamillu isumaqatigiissuteqarnerata annertuumik iluaqusissavai isumaginninnikkut pissutsit atoruminaatsorujussuit, inunnik innarluutilinnik atorneqartut, aaqqiivigineqarnissaat, aammalu iluaqusissallugu taakkua ulluinnarni inooqataanermut, politikkikkut inooqataanermut, aningaasaqarnermut, isumaginninnermut aamma kulturikkut inooqataanissamut allanut sanilliullutik assigiimmik periarfissaat, nunani ineriartorfiusuni nunallu suliffissuaqarfiusut silarsuaanni,

kinguliiniittut isumaqatigiissutigaat:

ARTIKELI 1 SIUNERTAQ

Isumaqatigiissutip matuma siunertaraa inuit innarluutillit tamarmik inuit allat assigalugit inuit pisinnaatitaaffiinik tunngaviusumillu kiffaanngissuseqarnissamut pisinnaatitaaffinnik tamanik atuisinnaanerisa siuarsarneqarlutillu illersorneqarnissaat periarfissaasalu qulakkeerneqarnissaat aammalu soorunami ataqqinassuseqarnerisa siuarsarneqarnissaa. Inunnut innarluutilinnut ilaapput inuit, timikkut, tarnikkut, silassorissutsimikkut imaluunniit misigissutsimikkut piginnaanikillisimasut, piginnaasanik mattussisut allat sunneeqataanerisigut inuit allat assigalugit inuiaqatigiinni tamakkiisumik peqataasinnaanerannik akornusiisinnaasut.

ARTIKELI 2 NASSUIAATIT

Isumaqatigiissummi matumani:

ilaapput ”atassuteqaqatigiinneq” oqaatsit, allagartaliussanik takutitsineq, sattattarissanik allattaseq, atuinermut malugissutsit atorlugit attaveqaqatigiinneq, angisuunik allattaaseq, tusagassiuteqarfiit annertuut aammalu allattaaseq, nipi, ersarissumik oqalunneq, atassuteqaqariaatsit, atassuteqaatitigut atortut, – periutsit, aammalu nalunaaruteqartarnermutaamma attaveqaqatigiinnermut teknikkikkut atortut tamanit atorneqarsinnaasut atorlugit attaveqaqatigiinnermut ilaapput ”oqaatsit”, oqalunnermi oqaatsit, ussersorluni oqaatsit aammalu oqaatsit oqaasertalersugaanngitsut allat, ”innarluuteqarneq pillugu assigiinngisitsineq” isumaqarpoq innarluuteqarneq pissutigalugu immikkoortitsinerit imaluunniit peqataaqqusinnginnerit tamarmik, tamatumani politikkikkut, aningaasaqarnikkut, kulturikkut, inuinnartut imaluunniit susassaqarfinni suugaluartuni tamani, inuttut pisinnaatitaaffinnik kiffaanngissuseqarnermullu tunngaviusunik inuit allat assigalugit inuttut atuisinnaanermut iluaquteqarsinnaanermullu pisinnaatitaaffinnik tamanik mattussinissamut atorunnaarsitsinissamulluunniit sunniuteqarnissaq siunertarineqarpat.

Tamatumunnga ilaapput assigiinngisitseriaatsit tamarmik, naammaginartumik naleqqussaanissamut itigartitsineq ilanngullugu, ”naammaginartumik naleqqussaaneq” isumaqarpoq pisariaqartinneqartunik naleqquttumillu allannguinermik naleqquttunngorsaanermillu, tamanna nassataqassanngikkaanngat naleqqutinngitsumik pisariaqanngitsumilluunniit suliassersuinermik, tamannalu pisuni ataasiakkaani pisariaqarluinnaraangat qulakkeerniarlugu inuit innarluutillit inuit pisinnaatitaaffiinik aamma kiffaanngissuseqarnermi tunngaviusumik pisinnaatitaaffinnik inuit allat assigalugit atuisinnaanerat iluaquteqarnissaallu, ”tamanut atuuttumik ilusilersuineq” isumaqarpoq, tunisassianik, avatangiisinik, aaqqissuussinernik aamma neqeroorutinik ilusilersuineq, tamatumani anguniagaalluni taakkua sapinngisamik inunnik tamanik naleqqussaanermik imaluunniit immikkut ittumik ilusilersuinissamik pisariaqartitsinngitsumik atorneqarsinnaanissaat. ”Tamanut atuuttumik ilusilersuinerup” ajornalersinngilaa inuit innarluutillit tamatumunnga immikkut pisariaqartitsisut atortutigut ikiorneqarnissaat, tamanna pisariaqartinneqaraangat.

ARTIKELI 3 TUNNGAVIGISAT ATAASIAKKAANUT ATUUTTUT

Isumaqatigiissummi tunngavigisat makkuupput:

a) Inuup ataqqinassuseq pigeriigaa, inuttut nammineq ingerlaneq, ilanngullugit nammineq aalajangiisinnaannermut kiffaanngissuseqarnera aamma inunnut allanut qilersorsimannginnera

b) Assigiinngisitsinnginneq

c) Tamakkiisumik pimoorussamillu peqataaneq aamma inuiaqatigiinnut peqataalersinneqarneq

d) Assigiinngissuteqarnerup ataqqineqarnera aamma inuit innarluutillit inunnik inuiaqataasunillu allanit assigiissuteqarnerannik akuerinninneq

e) Periarfissat assigiissut

f) Tikinneqarsinnaassuseq

g) Angutit arnallu akornanni naligiissitsineq

h) Meeqqat innarluutillit ineriartoqqinnissamut periarfissaasa ataqqineqarnerat aamma kinaassutsimik pigiinnarnissaanut pisinnaatitaafiannik ataqqinninneq

ARTIKELI 4 NALINGINNAASUMIK PISUSSAAFFIIT

1.Naalagaaffiit isumaqatigiissummi peqataasut imminnut pisussaatipput Inunnut

f) nunarsuarmiunut nioqqutissanik ilusilersuinerup, neqerooruteqarnerup, atortussaqarnerup aamma iluaqusersuuteqarnerup isumaginissaa imaluunniit ilisimatusarfigineqarnerata siuarsarneqarnissaa ineriartortinnissaalu isumaqatigiissummi artikel 2-mi nassuiarneqartutut, inuup innarluutillip immikkut ittumik pisariaqartitsineranik minnerpaamik naleqqussaanissamut sapinngisamillu akikinnerpaajunissaannik periarfissaqartitsinissamik piumasaqaatitaqartussamik, taakkua piujuarnissaannik siuarsaanissaq aamma nunarsuarmiunut ilusilersuinermi najoqqutaasartut ilitsersuutillu ineriartorteqqinnerat,

g) inunnut innarluutilinnut naleqquttunik ilusilersuinissap imaluunniit ilisimatusarfigineqarnerata ineriartorteqqinneratalu isumaginissaa aammalu teknikkip nutaap piunerata atorneqarneratalu ineriartorteqqinneqarnissaa, ilanngullugit nalunaaruteqartarnermi- aamma attaveqaqatigiinnermi teknologi, inunnut innarluutilinnut naleqquttoq, immikkut eqqarsaatigalugu teknologi unamminartumik akilerneqarsinnaasoq,

h) inuit innarluutillit nikilertorsinnaanerannut atortut, atortussat aamma atortulersuinermi ikiuutinut teknologi, ilanngullugu teknologi nutaaq aammalu ikiorsiissutit assigiinngitsut allat, ikiorsiissutitut neqeroorutit aammalu tamanut iluaqusersuutit pillugit tamanit takuneqarsinnaasunik nalunaaruteqartarnissap isumagineqarnera,

i) inuit suliamik ilinniagallit aamma sulisut inunnik innarluutilinnik isumaqatigiissummi matumani pisinnaatitaaffinnik akuerineqartunik sullissisut ilinniartitaanerata siuarsarneqarnissaa, taamaalillutik sullissilluarnerusinnaammata aammalu taakkua pisinnaatitaaffiinut tunngasunik neqerooruteqartarnissamik qulakkeerissammata,

2. Aningaasaqarnikkut, isumaginninnikkut aamma kulturikkut pisinnaatitaaffinnut tunngatillugu naalagaaffiit peqataasut tamarmik immikkut suliassanut atortussat pigineqartut iluanni sapinngisamik annerpaamik aammalu pisariaqartitsiffiusuni, naalagaaffiit suleqatigiinneranni killissarititaasut iluanni suliniutissanik aalajangiisassapput, pisinnaatitaaffiit tamakkua
tamakkiisumik atuutsinneqalernissaat siunertaralugu, isumaqatigiissumi pisussaaffiliinerit, inuiannut inatsisitigut atuuttut attunngikkaluarlugit.

3. Inatsisit aamma politikkit ineriartorteqqinneqarneranni atortussanngortinneqarnerannilu, isumaqatigiissutip matuma atortussanngortinneqarnissaanik siunertaqartumik aammalu inuit innarluutilinnut tunngasutigut aalajangiiniarnermi suleriutsip ingerlanneqarnerani naalagaaffiit peqataasut inuit innarluutillit itisuumik isumasiorlugillu pimoorussamik peqataatittassavaat, ilanngullugit meeqqat innarluutillit, kattuffissuit taakkua sinnerlugit suliaqartut aqqutigalugit.

4. Isumaqatigiissummi matumani sukkulluunniit sunnerneqanngillat inunnut innarluutilinnut aalajangersakkat pisinnaatitaaffinnik pitsaanerusunik atortitsilernissaminnut piukkunnarnerusut, aammalu nunat peqataasut inatsisaanni imaluunniit inuttaminnut inatsisaanni naalagaaffimmi pineqartumi atuutsinneqarlutik ilanngunneqareersimasut. Inunnut pisinnaatitaaffiit imaluunniit kiffaanngissuseqarnermut tunngaviusumik pisinnaatitaaffiit, inatsisitigut, isumaqatigiissutitigut malittarisassatigut allatulluunniit iliuuserisartakkatigut akuerineqarsimasut imaluunniit isumaqatigiissummut matumunnga peqataasumi naalagaaffimmi atortinneqareersut, isumaqatigiissutip matuma pisinnaatitaaffinnik taamaattunik akuerinninnginneranik tunngaviliinikkut killiliiffigineqaratilluunniit saneqqunneqassanngillat imaluunniit annikinnerusumik akuerineqassanngillat.

5. Isumaqatigiissummi matumani aalajangersakkat killiliiffigineqaratik ilanngartorneqaratillu naalagaaffinni naalagaaffiup ilaanniittuni tamani atortinneqassapput.

ARTIKELI 5 NALIGIINNEQ – ASSIGIINNGISITSINERTAQANNGITSOQ

1. Naalagaaffiit peqataasut nassuerutigaat kikkut tamarmik inatsisini naligiinnerat aammalu kikkut tamarmik qanorluunniit iliornikkut assigiinngisinneqaratik illersorneqarnissaminnut pisinnaatitaaffeqartut aammalu allat assigalugit inatsisinik iluaquteqarsinnaasut.

2. Naalagaaffiit peqataasut tamarmik innarluuteqarneq pillugu assigiinngisitsineq inerteqqutigissavaat, aammalu qulakkiissallugu qanorluunniit tunngaveqaraluartumik inunnik innarluutilinnik assigiinngisitsinerup inatsisitigut akiorneqarnera illersugassaralugu.

3. Naligiinnerup siuarsarneqarnissaa aammalu assigiinngisitsinerup atorunnaarsinneqarnissaa siunertaralugu naalagaaffiit peqataasut naleqquttut suut tamaasa atorlugit naammaginartumik naleqqussaanissaq qulakkiissavaat.

4. Inunnik innarluutilinnik ilumoortumik naligiissitsinerup piaarnerusumik angunissaanut pisarialimmut immikkut ittumik iliuuseqarnerit, isumaqatigiissummut matumunnga tunngatillugit assigiinngisitsinertut isigineqassanngillat

ARTIKELI 6 ARNAT INNARLUUTILLIT

1. Naalagaaffiit peqataasut nassuerutigaat, arnat niviarsiaqqallu innarluutillit annertuumik assigiinngisitsinermik pineqartarnerat aammalu tamatumunnga tunngatillugu iliuusissanik aalajangiinissaq imminerminnut pisussaaffiliullugu qulakkeerumallugu, taakkua tamarmik tamakkiisumik inuit pisinnaatitaaffiinik aamma kiffaanngissuseqarnermut tunngaviusumik pisinnaatitaaffinnik allat assigalugit atuinissaat.

2. Naalagaaffiit peqataasut suliniutissanik naleqquttunik aalajangiissapput ar

1. Naalagaaffiit peqataasut suliniutissanik pisariaqartinneqartunik tamanik aalajangiissapput, meeqqat innarluutillit tamakkiisumik inuit pisinnaatitaaffiinik aamma kiffaanngissuseqarnermi tunngaviusumik pisinnaatitaaffinnik meeqqat allat assigalugit atuisinnaanerannik qulakkeerisussanik.

2. Meeqqat innarluutillit pillugit suliniutissani tamani meeqqamut iluaqutaasussaq salliutinneqassaaq.

3. Naalagaaffiit peqataasut qulakkiissavaat meeqqat pissutsini imminerminnut tunngasuni tamani meeqqat allat assigalugit killiligaanngitsumik isummaminnik saqqumiisinnaanerat, tassami meeqqat ukiuinut inerissimassusiannullu naleqquttumik isumaat naleqquttumik tusaaniarneqartussaammata aammalu qulakkiigassaralugu meeqqap innarluuteqarnerannut- ukiunillu naleqquttumik ikiorneqarnissaminut pisinnaatitaaffiata taassuma piviusunngortinneqarnissaa.

ARTIKELI 8 ILISIMALERSITSINEQ

1. Naalagaaffiit peqataasut imminnut pisussaatipput suliniutinik ingerlatassaagallartunik, sunniuteqarluartunik naleqquttunillu suliniutissanik kinguliiniittunik pilersitsinissamut:

a) inuiaqatigiinnut tamanut ilisimalersitsinerup annertusarneqarnissaanut, ilanngullugit ilaquttat, inuit innarluutit pillugit, aammalu inuit innarluutillit pisinnaatitaaffiinik ataqqinninnissamik aammalu ataqqinassutsimik inummut innarluutilimmut takutinneqartussamik,

b) pingaakujuttut, isummersoreertarnerillu akiorneqarnissaannut aammalu inuit innarluutillit tungaannut akornusiisinnaasunik iliuuseqartarnerit, tassunga ilanngullugit suiaassuseq aammalu qassinik ukioqarneq pissutigalugu pingaakujuttut, isummersoreertartut akornusiisinnaasumillu iliuuseqartarnerit, inuunermut tunngassutilinni tamani.

c) inuit innarluutillit piginnaasaannik ilisimasaqarnerup taakkunanngalu ikiuutaasinnaasut siuarsarneqarnissaat

2. Tamanna siunertaralugu suliniutissat makkuupput:

a) tamanut ammasumik sunniuteqarluartumillu ilisimalersitsiniutitut nittarsaassinerit pilersinneqarnissaat atatiinnarneqarnissaallu, kinguliiniittunut naatsorsuussat:

j) inuit innarluutillit pisinnaatitaaffitsigut pisinnaasaasa paasititsissutigineqarnerat,

ii) inunnut innarluutilinnut pissusilersuutit pitsaasut siuarsarneqarnissaat aammalu inuiaqatigiit annertunerusumik taakkununnga tunngasunik ilisimasaqalernissaat

iii) inunni innarluutillit piginnaasaqarfiinik, salliuffigisaannik piginnaaffiinillu aammalu suliffinnut suliffeqarnermullu tunniussinnaasaannik akuerinninnerup siuarsarneqarnissaa,

b) siuarsaaneq ilinniartitsinermi qaffasissutsinik tamanik – meeqqani tamani ukiukitsuuneranniik aallartittumik – aammalu pisinnaatitaaffinnik inunnit innarluutilinnit pisinnaasanik ataqqinninnermik,

c) tusagassiutinut tamanut kajumissaarineq inunnik innarluutilinnik isumaqatigiissutip matuma siunertaa malillugu saqqummiussisaqqullugit, tamatuma qaffassassammagu inuit innarluutilinnik taakkualu pisinnaatitaaffiinik qaammaasaqarneq,

d) ilinniartitaanermi aaqqissuussinernik siuarsaaneq, tamatuma qaffassassammagu inuit innarluutillit taakkualu pisinnaatitaaffiinik qaammaasaqarneq.

ARTIKELI 9 TIKIKKUMINASSUSEQ

1. Inuit innarluutillit namminerisaminnik inuuneqarnissaannut periarfissinnissaat aammalu inuunermi pissutsinut atukkanut tamanut peqataasinnaanerat siunertaralugu naalagaaffiit peqataasut taamaaliornissamut naammaginartumik iliuuseqassapput qulakkeerumallugu, inuit innarluutillit allat assigalugit timikkut avatangiisiminnik angallannermilu periarfissanik atuisinnaanerat, ilisimatitsissutinik aamma attaveqaqatigiinnernik, ilanngullugit ilisimatitsinermut- aamma attaveqaqatigiinnermut teknologi –periutsillu atorneqartut, aamma tamanut iluaqusersuutit allat neqeroorutillu, tamanit atorneqarsinnaasutut ammaassissutigineqartut tunniunneqartullu, illoqarfinni nunaqarfinnilu. Suliniutit tamakku, ilaqartinneqartut tikikkuminartuunissamut akornutit aporfissallu peerneqarnissaannik, atuuffeqarput ilaatigut kinguliiniittunut:

a) illuutinut, aqqusinernut, angallassinermi periarfissanut aammalu illup iluani silamilu tamanut iluaqusersuutinut, ilanngullugit atuarfiit, inissiat, napparsimmaviit aamma peqqissutsimut iluaqusersuutit allat suliffeqarfiillu.

b) Ilisimatitsinerni- aamma attaveqaqatigiinnerni kiffartuussinernut kiffartuussinernullu allanut, ilanngullugit elektronikki atorlugit kiffartuussinerit aamma ajunaalernissamut piareersimasuutitaqarneq.

2. Aammattaaq naalagaaffiit peqataasut kinguliiniittunut naammaginartumik suliniuteqassapput:

a) tamanut iluaqusersuutit aamma neqeroorutit, tamanit atorneqarsinnaasutut ammaaneqareersut tunniunneqareersullu, pillugit ilisimasanik ineriartortitseqqinneq siammarterinerlu aammalu taakkua tikikkuminartuunissaat pillugu tamanit atorneqarsinnaanerata minnerpaaffissaannik ilitsersuutinillu naammassillugit suliaqarnissaq,

b) qulakkeerinissaq, iluaqusersuutinik neqeroorutinillu namminersortunik neqeroorutigineqartartunik, tamanit atorneqarsinnaasutut ammaaneqareersunik aamma tunniunneqareersunik, neqerooruteqarnermi isiginiarneqartassasoq inunnik innarluutilinnik tikikkuminartuunissaannut pissutsit tunngasut tamarmik,

c) isumagineqassasoq suliami peqataasut inuit innarluutillit tikikkuminassutsimut tunngatillugu ajornartorsiutaannik ilinniartinneqartarnissaat,

d) isumagineqassasoq illuutit tamanit orninneqartartut tamanullu iluaqusersuutit allat allagartalerneqarsimanissaat atuaruminartunik paasiuminartunillu ilusilerlugit,

e) isumagineqassasoq assigiinngitsunik ilusilerlugit inunnik saaffigisartagassanik- aamma avammut atassuteqaatissanik pilersitsinissaq, ilanngullugit, ikiortit, atuffassisartut aamma ussersorluni oqaatsinik ilinniarsimallutik nutserisut, tamatumunnga oqinneruleqqullugu illuutit tamanit orninneqartartut allallu tamanut iluaqusersuutit tikikkuminarnissaat.

f) Inunnut innarluutilinnut ikiuinerit ikorfartuinerillu naleqquttumik ilusilikkat allat siuarsarneqarnerat qulakkeerumallugu taakkua ilisimatinneqartarnissaat,

g) Inuit innarluutillit teknologimik nutaamik aammalu ilisimatitsissuteqarnermi- aamma attaveqaqatigiinnermi suleriutsinik nutaanik, ilanngullugit interneti atuisinnaanerisa annertusarneqarnissaa,

h) teknologip aamma ilisimatitsissuteqartarnerup- aamma attaveqaqatigiittarnerup iluani atortut pigineqareersut ilusilerneqarnerannik, ineriartorteqqinneqarnerannik, tunisassiarineqarnerannik aamma tuniniarneqarnerannik siusissukkut siuarsarnerat, taamaaliornikkut teknologi aamma periutsit taamaattut atorneqartut sapinngisamik akikinnerpaamik akilerlugit pigilerneqarsinnaaqqullugit.

ARTIKELI 10 INUUNISSAMUT PISINNAATITAAFFIK

Naalagaaffiit peqataasut uppernarsaqqippaat, inuk kinaluunniit soorunami inuunissamut pisinnaatitaaffeqartoq aammalu suliniutissanik pisariaqartitanik aalajangiissallutik qulakkeerumallugu inuit innarluutillit allat assigalugit pisinnaatitaaffimminnik tamatuminnga sunniuteqarluartumik atuinissaat.

ARTIKELI 11 PISOQARFIORIATAARSINNAANNERIT AAMMA SILAQASSUTSIKKUT

Naalagaaffiit peqataasut innuttaaqataasut inatsisitigut illersugaanerannut inatsimmi, ilanngullugit innuttaaqataasut inatsisitigut illersugaaneranni pilersitat nunarsuarmilu inuit pisinnaatitaaffii, pisussaafiligaanertik tunngavigalugu periusissanik pisariaqartitanik aalajangiissapput qulakkeerumallugu inuit innarluutillit pisoqariataarsinnaaneranut illersorneqarnissaat ilanngullugit sakkulersorluni isumaqatigiinnginnerit, tassanngaannartumik ikiorneqartariaqarnerit aamma pinngortitarsuarmi ajunaarnersuit.

ARTIKELI 12 INATSIMMI NALIGIISSITAANEQ

1. Naalagaaffiit peqataasut uppernarsaqqippaat, inuit innarluutillit sumiikkaluarunilluunniit inatsisitigut illersorneqarnissamut pisinnaatitaaffeqarnermik pigisaqartutut akuerisaasut.

2. Naalagaat peqataasut akueraat, inuit innarluutillit allat assigalugit pissutsini inuunermut tunngassuteqartuni tamani inatsisitigut iliuuseqarsinnaatitaasut.

3. Nunat peqataasut inuit innarluutillit inatsisinik tunngavilimmik iliuuseqarsinnaanermut periarfissaminnik atuinissaminnik pisariaqartitsippata, suliniutinik tamatumunnga ikiuinissamut periusissanik naammaginartumik aalajangiissapput.

4. Naalagaaffiit peqataasut qulakkiissavaat nunarsuarmi inuit pisinnaatitaaffii naapertorlugit inatsisitigut iliuuseqarnissamut periusissatut aalajangikkat tamarmik ilaqartinneqassasut atornerluinerup pinaveersaartitsissutiginissaanut illersuutinik sunniuteqarluarsinnaasunik. Iliuutsit taamaattut inatsisitigut iliuuseqarsinnaanerup atorneqarnera pillugu periusissatut aalajangikkat inuit ataasiakkaat pisinnaatitaaffii, piumassuseqarnerat salliutitsisinnaanerallu ataqqissavaat, soqutigisatigut isumaqatigiinnginnertaqassanatik aammalu inuit ataasiakkaat atugaannut tunngatillugu naleqqussaanermut sunniuteqarnissaannut atuuppoq piffissaq sivikinnerpaaq atorlugu akuttunngitsumik misissorneqarsinnaanerat oqartussaasunik imaluunniit inatsisinik atortitsisunik suliamut piginnaanilinnik, sumulluunniit qilersorsimanngitsunik isumaqatissarsiortuunngitsunillu. Illersuinissamut atortut naleqquttuusariaqarput iliuutsit taamaattut inuup pisinnaatitaaffiinut aamma soqutigisaanut qanoq annertutigisumik sunniuteqarsinnaanerannut.

5. Artikelimi uani aalajangersakkat sillimaffigalugit naalagaaffiit peqataasut iliuusissat naleqquttut sunniuteqarluartullu tamaasa aalajangiiffigissavaat qulakkeerumallugu, inuit innarluutillit kikkut tamaasa assigalugit illumik pigisaqarnissamut kingornussinissamulluunniit pisinnaatitaaffeqarnerat, nammineq aningaasaatiminnik aqutsisinnaanerat, aammalu allat assigalugit aningaaserivimmit atorniarsinnaanerat, akiligassarsisitsisarfinnit taarsigassarsiniarsinnaanerat imaluunniit aningaasatigut akiligassarseriaatsinik allanik atuisinnaanerat, aammalu qulakkiissallugu inuit innarluutillit illumik pigisaminnik arsaarneqarsinnaannginnerat.

ARTIKELI 13 EQQARTUUSSIVEQARNIKKUT AAQQISSUUSSAANERUP ATORNEQARSINNAANERA

1. Nunat peqataasut qulakkiissavaat inuit innarluutillit inuit allat tamaasa assigalugit sunniuteqarluartumik eqqartuussiveqarnermik atuisinnaanerat, ilanngullugit eqqartuussivitsigut suliamik ingerlatsisarnerup aamma ukiunut naleqquttumik naleqqussaanerup anguneqarnissaat, tamatumani sunniuteqarluartumik toqqaannartumik imaluunniit toqqaannartuunngikkaluartumik peqataanissamut periarfissaqarnissaq, ilanngullugit eqqartuussivimmi ilisimannittutut, eqqartuussivimmi suliassani assigiinngitsuni tamani, ilanngullugit paasiniaanermut tunngasuni allanilu piareersaataasumik suliani.

2. Inuit innarluutillit eqqartuussiveqarfinnut sunniuteqarluartumik najuukiartorsinnaanerisa qulakkeerneqarnissaa siunertaralugu nunat peqataasut siuarsassavaat sulisut, eqqartuussiveqarfiup ataani sulisut, ilanngullugit politiit aamma parnaarussivimmi sulisut, naleqquttumik ilinniartitaasarnerat.

ARTIKELI 14 KIFFAANNGISSUSEQARNEQ AAMMA INUTTUT ISUMANNAATSUUNEQ

1. Nunat peqataasut qulakkiissavat, inuit innarluutillit allat assigalugit:

a) kiffaanngissuseqarnermut aamma inuttut isumannaatsuunissamut pisussaaffeqarnissaat,

b) inatsisinik unioqqutitsinikkut iluarisaannarsiornikkulluunniit kiffaanngissusiiagaannginnissaat, aammalu kiffaanngissusiiagaanerit tama

2. Aammattaaq nunat peqataasut iluanaarutiginninniarnerit tamarmik, annersaanerit aamma atornerluinerit pinaveersaartinneqarnissaannut iliuusissanik naleqquttunik aalajangersassapput, ilaatigut qulakkeerlugit suiaassutsimut ukioqqortussutsimullu naleqquttumik ikiuinissaq, inunnik innarluutillit ilaqutaasa paarsisaasalu ikiorneqarnissaat, ilanngullugit qanoq iliornikkut iluanaarniutiginninneq, annersaaneq aamma atornerluineq pinngitsoortinneqarsinnaanersut, paasineqarsinnaanersut aamma nalunaarutigineqarsinnaanersut pillugit paasissutissanik pissarsinikkut ilinniartitsinikkullu. Naalagaaffiit peqataasut qulakkiissavaat, illersuinissamut iliuusissat qanoq ukioqarnermut- suiaassutsimut aamma innarluutigisamut naleqquttuunissaat.

3. Iluanaarutiginninniarnerit, annersaanerit aamma atornerluinerit qanorluunniit ittuugaluartut pinaveersaartitsissutiginissaat siunertaralugu naalagaaffiit peqataasut qulakkiissavaat neqeroorutit aamma aaqqissuussinerit inunnut innarluutilinnut naatsorsuussat tamarmik oqartussanik arlaannaanulluunniit qilersugaanngitsunik sunniuteqarluartumik misissorneqartarnissaat.

4. Naalagaaffiit peqataasut iliuusissanik naleqquttunik tamanik aalajangiissapput inuit innarluutilllit, taakkuugajuttut qanorluunniit ilusilimmik iluanaarniutigineqartut, annersarneqartartut imalluunniit atornerlunneqartartut, timikkut, tamakkiisumik aamma tarnikkut ajorunnaarsitsiniarneqarneranni, piginnaanngorsaaqqiinermi aamma inuiaqatigiinni inooqataaleqqinnissamut sungiussaanerni, siuarsaanermut atugassanik, ilanngullugit illersuiniarnermi iliuusissat pissarsiarineqarneri. Taamatut ajorunnaarsitsiniarneq aamma inuiaqatigiinni inooqataaleqqinnissamut sulineq ingerlanneqassaaq avatangiisini ataasiakkaat peqqissusiannik, atugarissaarnerannik, imminnut ataqqinerannik, ataqqinassuseqarnerannik aamma imminut aalajangersinnaanerannik annertusaasuni, aammalu isiginiarneqarsimassallutik suiaassutsimi- aamma qanoq ukioqarnermi pisariaqartinneqartut.

5. Naalagaaffiit peqataasut naammassissavaat inatsisit aamma politikkit sunniuteqarluartut, ilanngullugit inatsisit aamma politikkit arnanik meeqqanillu sammisaqartut, qulakkeerumallugu inunnik innarluutilinnik iluanaarniuteqarnerup, annersaanerup aamma atornerluinerup paasineqarnissaa, killisiornissaa, aammalu tamanna naleqquttuusorinarpat inatsisitigut malersorneqarnissaa.

Artikeli 15 Sakkortuumik anniartitaannginnissamut imaluunniit amiilaarnartumik inuppalaanngitsumillu nikanarsarneqannginnissamut imaluunniit pillagaannginnissamut kiffaanngissuseqarneq

  1. Kinaluunniit sakkortuumik, amiilaarnartumik inuppalaanngitsumillu anniartitaassanngilaq imaluunniit nikanarsarneqassanani imaluunniit pillagaassanani. Pingaartumik kinaluunniit nammineerluni tamatumunnga akuersisimanngikkuni nakorsaatinik atuisinneqassanngilaq imaluunniit ilisimatusarnermi misileraatigineqassanani.
  2. Naalagaaffiit peqataasut inatsisitigut, allaffissornikkut eqqartuussisarnikkut imaluunniit pinaveersaartitsissutitigut allatigut iliuusissanik sunniuteqarluartunik aalajangiissapput qulakkeerumallugu inuit innarluutillit allat assigalugit sakkortuumik imaluunniit amiilaarnartumik inuppalaanngitsumillu anniartitaannginnissaat imaluunniit nikanarsarneqannginnissaat imaluunniit pillagaannginnissaat.

Artikeli 16 Iluanaarniuteqannginnissamut, annersarneqannginnissamut aamma atornerlunneqannginnissamut kiffaanngissuseqarneq

  1. Nunat peqataasut inatsisinut tunngasutigut, allaffissornikkut, isumaginninnikkut, ilinniagaqarnissamut iliuutsitigullu allatigut naleqquttunik aalajangiissapput, inunnik innarluutilinnik angerlarsimaffimmi angerlarsimaffiulluunniit avataani iluanaarniutiginninnernik tamanik, annersarneqarnermut atornerlunneqarnermullu, ilanngullugu suiaassuseq, akiuiniarnermut illersuisussamik.
  2. Aammattaaq nunat peqataasut iluanaarutiginninniarnerit tamarmik, annersaanerit aamma atornerluinerit pinaveersaartinneqarnissaannut iliuusissanik naleqquttunik aalajangersassapput, ilaatigut qulakkeerlugit suiaassutsimut ukioqqortussutsimullu naleqquttumik ikiuinissaq, inunnik innarluutillit ilaqutaasa paarsisaasalu ikiorneqarnissaat, ilanngullugit qanoq iliornikkut iluanaarniutiginninneq, annersaaneq aamma atornerluineq pinngitsoortinneqarsinnaanersut, paasineqarsinnaanersut aamma nalunaarutigineqarsinnaanersut pillugit paasissutissanik pissarsinikkut ilinniartitsinikkullu. Naalagaaffiit peqataasut qulakkiissavaat, illersuinissamut iliuusissat qanoq ukioqarnermut- suiaassutsimut aamma innarluutigisamut naleqquttuunissaat.
  3. Iluanaarutiginninniarnerit, annersaanerit aamma atornerluinerit qanorluunniit ittuugaluartut pinaveersaartitsissutiginissaat siunertaralugu naalagaaffiit peqataasut qulakkiissavaat neqeroorutit aamma aaqqissuussinerit inunnut innarluutilinnut naatsorsuussat tamarmik oqartussanik arlaannaanulluunniit qilersugaanngitsunik sunniuteqarluartumik misissorneqartarnissaat.
  4. Naalagaaffiit peqataasut iliuusissanik naleqquttunik tamanik aalajangiissapput inuit innarluutilllit, taakkuugajuttut qanorluunniit ilusilimmik iluanaarniutigineqartut, annersarneqartartut imalluunniit atornerlunneqartartut, timikkut, tamakkiisumik aamma tarnikkut ajorunnaarsitsiniarneqarneranni, piginnaanngorsaaqqiinermi aamma inuiaqatigiinni inooqataaleqqinnissamut sungiussaanerni, siuarsaanermut atugassanik, ilanngullugit illersuiniarnermi iliuusissat pissarsiarineqarneri. Taamatut ajorunnaarsitsiniarneq aamma inuiaqatigiinni inooqataaleqqinnissamut sulineq ingerlanneqassaaq avatangiisini ataasiakkaat peqqissusiannik, atugarissaarnerannik, imminnut ataqqinerannik, ataqqinassuseqarnerannik aamma imminut aalajangersinnaanerannik annertusaasuni, aammalu isiginiarneqarsimassallutik suiaassutsimi- aamma qanoq ukioqarnermi pisariaqartinneqartut.
  5. Naalagaaffiit peqataasut naammassissavaat inatsisit aamma politikkit sunniuteqarluartut, ilanngullugit inatsisit aamma politikkit arnanik meeqqanillu sammisaqartut, qulakkeerumallugu inunnik innarluutilinnik iluanaarniuteqarnerup, annersaanerup aamma atornerluinerup paasineqarnissaa, killisiornissaa, aammalu tamanna naleqquttuusorinarpat inatsisitigut malersorneqarnissaa.

ARTIKELI 17 INUTTUT ILIVITSUUSSUTSIP ILLERSORNEQARNISSAA

Inuk innarluutilik kinaluunniit pisinnaatitaaffeqarpoq timikkut aamma tarnikkut ilivitsuussutsimi allat assigalugit ataqqineqarnissaanut.

ARTIKELI 18

Angalasinnaanermut aamma naalagaaffimmi sorlermi innuttaaqataanissamut aalajangiisinnaannermut killilersugaanngitsumik pisinnaatitaaneq

1. Naalagaaffiit peqataasut akuerissavaat inuit innarluutillit kiffaanngissuseqarlutik sumulluunniit angalasinnaanerat, aamma kiffaanngissuseqarlutik sumiluunniit najugaqarsinnaannerminnut aalajangersinnaanerat aammalu naalagaaffimmi sorlermi innuttaanersatik allat assigalugit aalajangersinnaallugu, ilanngullugu qulakkiigassaralugu inuit innarluutillit:

a) pisinnaatitaaffeqartut naalagaaffimmi innuttaaqataaffeqalernissamut taassumanngalu taarsiisinnaanermut, aammalu innarluuteqarnertik pissutigalugu iluarisarsiortumilluunniit naalagaaffimmut innuttaajunnaarsitaasinnaanngitsut,

b) innarluuteqarnertik pissutigalugu naalagaaffimmi innuttaaqataaffeqalernissamut, innuttaasinnaannermut aammalu innutttaaqataanermut uppernarsaatinik imaluunniit kinaassutsimut uppernarsaatinik allanik imaluunniit nunasinissamut suliamik ingerlatsinermut tunngassutilinnik atuisinnaanermut periarfissaannik, kiffaanngissuseqarlutik angalasinnaanerannut pisinnaatitaaffimmik atornissaanut pisariillisaataasunik, arsaagaasinnaannginnerat

c) nunamik sumilluunniit qimatsisinnaanermut pisinnaatitaanerat, tassunga ilanngullugu namminneq nunagisaminnik,

d) namminersarsiorneq imaluunniit innarluuteqarnerat pissutigalugu namminneq nunagisaminnut tikinnissaannut pisinnaatitaaffiannik piiaaffigineqannginnissaat.

2. Meeqqat innarluutillit inunngornermik kinguninnguatigut nalunaarsorneqassapput, aammalu inunngornermiit atserneqarnissaminnut pisinnaatitaaffeqassallutik, innuttaaqataanissamik pisinnaatitaaffeqassallutik, sapinngisamillu angajoqqaamik kikkuunerata ilisimanissaanut taakkunanngalu paarineqarnissamut pisinnaatitaaffeqassallutik.

ARTIKELI 19

Nammineq inuuneqarnissamut pisinnaatitaaffik aamma inuiaqatigiinnut ilaatinneqarneq

Naalagaaffiit peqataasut akuersissutigaat inuit innarluutillit allatulli inuiaqatigiinni inuunissaminnut pisussaaffeqartut assigiinnik qinigassaqarlutik aammalu iliuusissanik sunniuteqarluartunik naleqquttunillu aalajangiisussaallutik inuit innarluutillit pisussaaffimmik tassannga tamakkiisumik atuinissamut pisariillisaataasunik aammalu tamakkiisumik ilaalersitsisussanik inuiaqatigiinnullu peqataalersitsisussanik, ilanngullugu kinguliiniittut qulakkeernerisigut:

a) inuit innarluutillit sumi najugaqarnissaminnik aalajangiisinnaanerat, aammalu sumi kinalu najugaqatigissanerlugu, allat pisarnerat naapertorlugu aamma pisussaaffeqassanngitsut najugaqariaatsimi aalajangersimasumi najugaqarnissamut,

b) inuit innarluutillit angerlarsimaffimminni ikiuutitigut assigiinngitsunik neqeroorfigineqarnissamut periarfissaqartinneqarnissaat aammalu najugarisami ikiorneqarnissamut neqeroorutinik allanik, ilanngullugu inuiaqatigiinni peqataanissaq anguniarlugu inuttut ikiorneqarnissamik pisariaqartitat aammattaaq inuiaqatigiinnit immikkuulernissaq peernissarluunniit pinaveersaartinniarlugit.

c) Inuiaqatigiit neqeroorutaat innuttaaqataasunullu nalinginnaasumik tamanut iluaqusersuutit inunnik innarluutilinnik tikinneqarsinnaanerat, allat assigalugit aammalu taakkua pisariaqartitaasa isiginiarneqarnissaat.

ARTIKELI 20 INUTTUT NIKERARSINNAANEQ

Nunat peqataasut iliuusissanik sunniuteqartumik aalajangiissapput qulakkeerisussanik inuit innarluutillit inuttut nikerarsinnaassuseqarnissaannik sapinngisamik annerpaamik kiffaanngissuseqarlutik, ilanngullugu imaaliornikkut:

a) inuit innarluuteqartut inuttut nikerarsinnaanerata oqilisaaffigineqarneratigut taakkua qinigaat malillugu akilerneqarsinnaasumillu akilimmik,

b) inuit innarluutillit inuttut nikerarsinnaaneranut atortussatigut ikiorsiinikkut, atortutigut, atortussanik teknologi atorlugu sanaanik pitsaassutsimikkut pitsaasunik aamma assigiinngitsunik, ikiorsiisarnermi- aamma attaveqartarnermi sulisutigut, ilaatigut taakkua akilerneqarsinnaasumik akilersillugit atorneqarsinnasunngortinneqarnerisigut,

c) inuit innarluutillit inuttut nikerarsinnaannermi pisinnaasassanik aturtinneqarnissaata isumagineqarneratigut, suliamik suliaqarnissamut immikkut ilisimasallit, inunnik innarluutilinnik suliaqarfeqartunik, atorlugit,

d) inuttut nikerarsinnaannermut atortussatigut ikiuutinik, atortunillu sanasartunut kajumissaarutigineqarneratigut inuit innarluutillit inuttut nikerarsinnaanerannut tunngassuteqartut tamaasa eqqarsaatigisassagaat.

ARTIKELI 21

Oqaaseqarnissamut- aamma qanoq isumaqarnissamut kiffaanngissuseqarneq aammalu paasissutissinneqartarneq

Naalagaaffiit peqataasut iliuusissanik naleqquttunik tamanik aalajangiissapput qulakkeerisussanik, inuit innarluutillit oqaaseqarnissamut- aamma qanoq isumaqarnissamut kiffaanngissuseqarnermut pisinnaatitaaffimminnik atuisinnaanerannik, tassunga ilanngullugit paasissutissanik allat assigalugit qinnuteqarsinnaaneq, tigusaqarsinnaaneq nassiussaqarsinnaaneq aamma eqqarsaateqarsinnaaneq aammalu attaveqaqatigiinnernik qanoq ittunik, isumaqatigiissutip artikel 2-ani nassuiarneqarsimasutut nammineerluni aalajangikkaminik, tassunga ilanngullugit:

a) inunnut amerlanerpaanut paasissutissiineq inunnut innarluutilinnut tunniunneqartassasoq nalunaarusiat tikikkuminartut atorlugit aammalu teknologi, innarluutinut assigiinngitsunut naleqquttoq ikiortigalugu, piffissap naammaginartumik sivisussusillip iluani aammalu immikkut aningaasartuutaanngitsumik,

b) ussersorluni oqaatsit, tapiitsunik satsillugit atuarneqarsinnaasumik allaaseq, naqinnerit allisitat attaveqaqatigeriaatsillu allat aammalu attaveqaatitigut atortut pigineqartut, – periutsit aamma –paasissutissiissutit nammineq aalajangikkat atorlugit pisortat suleqatiginerisigut inunnut innarluutilinnut akuersaartumik paasiuminarsaaneq,

c) inunnut amerlanerpaanut namminersorlutik sullissisartut kajumissaarlugit, aamma interneti aqqutigalugu, paasissutissiinerit aamma sullissinerit ingerlattaqqullugit allaffissiatigut inunnik innarluutilinnik tikinneqarsinnaasutut,

d) amerlasuunut tusagassiuutit kajumissaarlugit, ilanngullugit interneti aqqutigalugu nalunaaruteqartartut, tusagassiatik inunnut innarluutilinnut tikikkuminartunngortittassagaat.

e) Ussersorneq akuersissutigineqassasoq atorneqarneratalu siuarsarneqassasoq.

ARTIKELI 22

Namminerisamik inuuneqarnerup ataqqineqarnissaa

1. Inuk innarluutilik kinaluunniit sumiluunniit najugaqarlunilu qanoq ittumik ineqariaaseqaraluaruni naligiissarsiornermik imaluunniit inatsisinik unioqqutitsinermik tunngavilimmik namminerisamik inooriaaseqarnini imaluunniit ilaqutariinnermi inooriaaseqarnini pissutigalugit imaluunniit allaffigeqatigisartakkani imaluunniit attaveqaqatigisartakkani allat pillugit, imaluunniit ataqqinassutsini tusaamaneqarninilu pillugit inatsisit uniorlugit uparuartorneqaranilu akuleruffigineqartussaanngilaq. Inuit innarluutillit pisussaaffeqarput akuleruffigineqarnernut saassunneqarnernullu taamaattunut inatsisitigut illersorneqarnissamik.

2. Naalagaaffiit peqataasut isumagissavaat inunnut, peqqissutsimut aamma piginnaanngorsaaqqinnernut paasissutissat inunnut innarluutilinnut tunngasut allat assigalugit isertuullugit suliarineqartarnissaat.

ARTIKELI 23

Angerlarsimaffiup aamma ilaqutariit ataqqineqarnissaat

1. Inuit innarluutillit pissutsini tamani, aappariinnermut tunngasuni, ilaqutariinnermut tunngasuni, angajoqqaajussutsimut tunngasuni inuttullu pissutsini allanit assigiinngisinneqartarnerat nungusarniarlugu naalagaaffiit peqataasut iliuusissanik sunniuteqarluartunik naleqquttunillu aalajangiissapput, kinguliiniittunik qulakkeerinissaq siunertaralugu:

a) Inuit innarluutillit tamarmik ukiumikkut katissinnaanngoraangamik katissinnaanermut ilaqutariinnillu pilersitsisinnaannermut pisinnaatitaaffeqarnerata akuerineqarnissaa aappariligassap allanik naqisimaneqarani apeqqusiinertaqanngitsumillu akuersineratigut,

b) Inuit innarluutillit naqisimaneqaratik aamma akisussaassuseqarlutik qanoq amerlatigisunik meerartaarsinnaannermik taakkualu ukiumikkut qanoq assigiinnginnissaasa ukiuminnullu naleqquttumik paasissutissinneqartarnissaasa
akornanni aamma kinguaassiornermut ilaqutariinnilu pilersaarusiornermut tunngasunik ilinniartinneqarnissamut pisussaatitaaffeqarnerannik akuersineq kiisalu pisinnaatitaaffinnik taakkunannga atuisinnaanermut atortussanik pisariaqartunik paasissutissinneqarnissaat,

c) Inuit innarluutit, meeqqat ilanngullugit, allat assigalugit kinguaassiorsinnaassutsiminnik pigisaqaannarnissaat.

2. Naalagaaffiit peqataasut inuit innarluutillit angajoqqaajussutsimut, angajoqqaatut oqartussaassutsimut, meeqqanik meerarsiavittaarnernut inatsisitigullu tassunga isummanut assingusunut, naalagaaffimmi inatsisini isummat tassunga assingusut pigineqarpata, tunngasut pisinnatitaaffiit aamma akisussaaffik pisassaralugulu pisussaaffiat qulakkiissavaat, kisiannili meeqqamut iluaqutissaq tamatigorluinnaq salliutillugu. Naalagaaffiit peqataasut inuit innarluutillit meeqqanik perorsaasutut pisussaaffimminnik ingerlatsineranni naleqquttumik ikiuisassapput.

3. Naalagaaffiit peqataasut qulakkiissavaat meeqqat innarluutillit ilaqutariittut inuunermut tunngatillugu assigiimmik pisinnaatitaaffeqarnissaat. Pisinnaatitaaffiit tamakkua piviusunngortinneqarnissaat siunertaralugu aammalu meeqqat innarluutillit toqqortarineqarnissaat, qimanneqarnissaat, paarinerlugaanissaat imaluunniit immikkoortillugit inissinneqarnissaat pinaveersaartinniarlugu, naalagaaffiit peqataasut imminnut pisussaaffilerput meeqqanut innarluutilinnut paasissutissanik, neqeroorutinik aamma ikiorsiissutinik siusissukkut tunniussaqartarnissaminnut.

4. Naalagaaffiit peqataasut qulakkiissavaat meeqqap nammineq piumasaa akimorlugu angajoqqaaminit avissaartinneqannginnissaa, taamaallaalli oqartussat piginnaatitaasut, aalajangiineri inatsisitigut misilinneqareertartut, inatsisit sulinermilu atuuttut tunngavigalugit aalajangerpata, taamatut avissaartitsinissaq meeqqamut iluaqutissaq anguniarlugu pisariaqarluinnartuusoq. Meeraq angajoqqaaminit avissaartinneqanngisaannassaaq, meeqqap imaluunniit angajoqqaavisa arlaat tamarmilluunniit innarluuteqarnerat pissutigalugu,

5. Naalagaaffiit peqataasut, ilaqutaasut qaninnerpaat meeqqamik innarluutilimmik paarsisinnaanngippata, ilaquttat ungasinnerusut paarsisinnaanerat anguniarlugu iliuuseqassapput, tamannali iluatitsiviunngippat inuiaqatigiinni ilaqutariinnermut assingusunik avatangiisilinni.

ARTIKELI 24 ILINNIARTITAANEQ

1. Naalagaaffiit peqataasut inuit innarluuteqartut ilinniagaqarnissamut pisinnaatitaaffeqarnerat akuersissutigaat. Pisinnaatitaaffiup tamatuma assigiinngisitsinertaqanngitsumik assigiinnillu periarfissaqartitsinikkut piviusunngortinneqarnissaa siunertaralugu nunat peqataasut qulakkiissavaat ilinniartitseriaatsit matumunnga ilaatinneqartut ilinniarnermi qaffasissutsit tamaasa tamatigut ilaatillugit aamalu inuuneq naallugu ilinniartussaaneq ilanngullugit kinguliiniittunik siunnerfeqarnissaq:

a) anguniassallugu inuup tamakkiisumik ineriartorteqqinneqarnissaata anguniarneqarnissaa taassuma naleqassusiata imminullu naammagisimaarnissaata nassuerutigineqarnera aammalu inuuttut pisinnaatitaafiit ataqqineqarnerata nukittorsarneqarnissaa, tunngaviatigut kiffaanngissuseqarnikkut pisinnaatitaaffiit aammalu inuttut assigiinngissuteqarsinnaanerit,

b) Inuit innarluutillit inuttut, piginnaasamikkut, nutaaliorsinnaassutsimikkut, tarnikkut timikkullu piginnaanertik naapertorlugu tamakkiisumik ineriartortinneqarnissaat,

c) Inuit innarluutillit inuiaqatigiinni kiffaanngissuseqartuni tamakkiisumik sunniuteqarluartumillu peqataasinnaanerat,

2. Pisinnaatitaaffiup tamatuma piviusunngortinnissaani naalagaaffiit peqatigiit qulakkiissavaat:

a) inuit innarluutillit innarluuteqarnertik pissutigalugu nalinginnaasumik ilinniarfinnut isersinnaanerata ajornartinneqannginnissaa, aammalu meeqqat innarluutillit tunngaviusumik ilinniartitaanermut pinngitsoorani ingerlanneqartussamut mattunneqannginnissaat imaluunniit ilinniarfinnut alloriarfiusunut innarluuteqarnertik pissutigalugu mattunneqannginnissaat,

b) inuit innarluutillit tunngaviusumik ilinniartitsinernut aamma ilinniaqqinnernut ingerlaqqittunut qaffasissumik inissisimasunut inuiaqatigiinni najugaqarfigisaminni allat assigalugit peqataatinneqartarnissaannut peqataatinneqarsinnaanerat,

c) Inuit ataasiakkaat pisariaqartitsinerat naapertorlugu naammaginartumik naleqqussaasoqartarnissaa,

d) Inuit innarluutillit nalinginnaasumik ilinniarfinni pisariaqarnera naapertorlugu ikiorneqartarnissaat sunniuteqarluartumik ilinniarfinni ilinniarnerat oqilisaakkumallugu,

e) Sunniuteqarluartumik ataasiakkaat ikiorsiissutinik iliuuseqarfigineqartarnissaat avatangiisini, sapinngisamik ilinniagartuussutsikkut aamma isumaginninnikkut tamatigut peqataatinneqartitsinermik anguniagaqartunut, ikiorsiissutitigut iliuuseqartarneq. 3. Inuit innarluutillit inuiaqatigiinni allatulli innuttaaqataasutut tamakkiisumik ilinniartitaanikkut aaqqissuussaanermut aammalu allat assigalugit inuiaqatigiinnutisumaginninnikkullu inerissimasunut ilaanerminnik peqataanerminnik paasinninnerat oqinneruleqqullugu naalagaaffiit peqataasut periarfissiissapput. Tamatuminnga siunertalimmik naalagaaffiit peqataasut iliuusissanik naleqquttunik aalajang

a) Naqinnernik satserlugit atuarneqarsinnaasunik allattariaatsimik, allariaatsinik allanik, attaveqaqatigiinnerup iluani atorneqarsinnaasunik allanik, – atortussanik, -angissutsinik, -aammalu ilisimatitsissuteqarnikkut allannguisinnaanernillu piginnaasaqarfiinnik siuarsaaneq aammalu taamaaqatinit siunnersuisartunillu ikiuisarnerup siuarsarneqarnissaanik, siuarsaaneq,

b) ussersorluni oqaatsit ilinniarneqarnerata siuarsarneqarnera aammalu tusilartut silarsuaata oqaatsitigut kinaassusaannik ilisimasarnerup siuarsarneqarnissaa,

c) qulakkiissallugu, tappiitsunik, tusilartunik imaluunniit inunnik ataatsikkut tusilarlutillu tappiitsunik, pingaartumik meeqqanut, atuartinneqarnissaat oqaatsit attaveqaqatigeeriaatsit aammalu attaveqaqatigiissutit ataasiakkaanut naleqqunnerpaat atorlugit aammalu avatangiisini annerpaamik atuakkatigut aammalu isumaginninnikkut ineriartoqqinnissamut periarfissiisuni ingerlanneqartumik.

4. Taassuma pisinnaatitaaffiup piviusunngortsinnissaannut naalagaaffiit peqataasut ilinniartitsisunut suliffeqartitanut, ilanngullugit ilinniartitsisut nammineq innarluutillit, ussersornerluni aamma/imlt. oqaatsinut satserlugit atuartarissat atornissaannut piginnaasalinnut aammalu suliamik ilinniagallit sulisullu, ilinniartitsinermi qaffasissutitigut tamanut sulialinnut, ikiuutitut iliuusissanik naleqquttunik aalajangersaassapput, Taassuma ilinniartitsinerup imarissavai innarluutilinnik ilisimalersitsineq aammalu attaveqaqatigeeriaatsit, – tamatumunnga atortussanik aamma – ilusissaannik kiisalu ilinniartitsinermi periutsinik aamma – atortussanik inunnut innarluutilinnut tapersersuutit.

5. Naalagaaffiit peqataasut qulakkiissavaat, inuit innarluutillit ilinniartitaanernut ingerlaqqiffiusunut nalinginnaasunut, inuussutissarsiutinut ilinniartitaanernut, inersimasunik ilinniartitaanernut aammalu inuuneq naallugu ilinniarfinnut immikkoortitsinertaqanngitsumik, allat assigalugit peqataasinnaanerat. Tamanna siunertaralugu naalagaaffiit peqataasut qulakkiissavaat, inuit innarluutillit naammaginartumik tamatumunnga naleqqussaavigineqarnissaat.

ARTIKELI 25 PEQQINNISSAQ

Naalagaaffiit peqatigiit akuersissutigaat, inuit innarluutillit peqqissutsikkut anguneqarsinnaasumik inissisimanermi annerpaamik inissisimasuunissaat, innarluuteqarneq pissutigalugu assigiinngisitsinertaqanngitsumik. Naalagaaffiit peqataasut iliuusissanik naleqquttunik tamanik aalajangiissapput qulakkeerumallugu inuit innarluutillit peqqissutsikkut sulissunneqarnissamut suiaassutsimut tunngasunik, ilanngullugu peqqissutsimut piginnaanngorsaqqinneqarnermut tunngasut, isiginiarlugit periarfissaqarnissaat. Naalagaaffiit peqataasut annertunerusumik pingaarnerutissavaat:

a) inuit innarluutillit peqqinnissamut tunngasunik – aamma aaqqissuussinernik, allanut neqeroorutigineqartartut assigalugit, neqeroorfigineqartarnissaat akeqanngitsumik imaluunniit akilerneqarsinnaasunik akilinnik, neqerooruteqartarnissaq, ilanngullugit kinguaassiutitigut aamma kinguaassiorsinnaanermut aammalu nalinginnaasumik inuit peqqissuunissaannik neqeroorutit peqqissutsimut tunngasut,

b) peqqissutsimut tunngasunik sullissinissaq, immikkut ittumik inuit innarluutillit innarluuteqarnertik pissutigalugu atorfissaqartitaannik, tamatumunnga naleqquttuusimappat siusissukkut sulissutiginninnikkut aamma akulerunnikkut aammalu innarluuteqareernerup saniatigut innarluuteqaqqilinnginnissaq siunertaralugu pinaveersaartitsinissaq,

c) peqqissutsimut tunngatillugu sullissinerit tamakkua ingerlanneqartarnissaat sapinngisamik sumiiffimmi inuiaqatigiit, aamma nunaqarfiit sapinngisaq naapertorlugu qanitaanni,

d) piumasarissallugu, peqqinnissaqarfimmi ilinniagaqarsimallutik sulisut inunnik innarluutilinnik sullissisissanut pitsassutsimikkut allanut sullissisarnermik assinganik pitsaassusilimmik, aamma sullitat namminneq piumassutsiminnik akuerisaannillu tunngavilimmik suliaqarnerminni, ilinniagaqarsimanertik aqqutigalugu pisortat ingerlataannik aamma namminersorlutik peqqissutsip iluani suliaqarnerminni ileqqorissarnissamut tamanut atugassiat ilisimaneqarnerisa siaruarterneqarnerisigut, taamaaliornikkut ilaatigut inuit pisinnaatitaaffiinik ilisimasaqarneq, ataqqinassuseqarneq aama nammineersinnaassuseq inuillu innarluutillit pisariaqartitaat annertunerusumik ilisimaneqaleqqullugit,

e) inuit innarluutillit napparsimalernissamut sillimmasiinerni aamma imminut inuttut sillimmasiinerni, eqqortuliornikkut aamma naammaginartunik piumasaqaateqarnikkut neqeroorutigineqartussanik, sillimmasiissutit taamaattut naalagaaffimmi inatsisitigut ajornartitaanngikkaangata, assigiinngisinneqarnerisa inerteqqutiginissaa,

f) peqqinnissakkut isumagineqarnissap imaluunniit peqqissutsikkut sullinneqarnissap imaluunniit nerisassanik imigassanillu assigiinngisitsinermik tunngavilimmik itigartitsissutigineqarnerata pinaveersartitsissutigineqarnissaa.

ARTIKELI 26

Piginnaanngorsarneq aamma piginnaanngorsaqqinneq

1. Naalagaaffiit peqataasut, peqatigisaminnik ikiorneqarlutik, iliuusissanik sunniuteqarluartunik naleqquttunillu aalajangersaassapput, inuit innarluutillit periarfissaqartikkumallugit annerpaamik kiffaanngissuseqarnermik, timikkut, tarnikkut, isumaginninnikkut aamma piginnaasamikkut ingerlatsisinnaanerat aammalu inuunerup imarisaanut tamanut tamakkiisumik peqataatinneqarlutillu peqataanissaat. Tamanna siunertaralugu naalagaaffiit peqataasut piginnaanngorsaanermik- aamma piginnaanngorsaqqiinermik neqeroorutit –aaqqissuussinerillu, pingaarnerutillugit peqqissutsip iluani, sammisassaqarnermi aamma isumaginninnerup iluani aaqqissuutissavaat, taamaalilluni neqeroorutit aamma aaqqissuussinerit:

a) aallartinneqartassapput sapinngisamik innarluuteqalernermi siusinnerpaamik aammalu tunngavigineqassallutik ataasiakkaat immikkut pisariaqartitaat aammalu piginnaasatigut nukittuffii,

b) inuiaqatigiit iluanni susassaqarfinni tamani inuiaqatigiinnut peqataanissaasa peqataatinneqarnissaasalu tapersersorneqarnerat, nammineq piumassuseq naapertorlugu inunnit innarluutilinnit atorneqarsinnaatillugit sapinngisamik najugaannut, nunaqarfinnullu qanittumi.

2. Inuit suliamut ilinniarsimasut, piginnaanngorsaanermik- aamma piginnaanngorsaqqiinermik neqeroorutinik suliallit, tunngaviusumik ilinniartitaasarnerata ilinniarteqqinneqartarneratalu siuarsarneqarnissaat.

3. Naalagaaffiit peqataasut atortussatigut ikiuutinik aamma teknologiikkut ikiuutinik , inunnit innarluutilinnit atorneqartussatut ilusiligaasunik, piginnaanngorsaanermutaamma piginnaanngorsaaqqinnermut atorneqartussatut sanaanik, pigisaqartoqarnerata aamma ilisimasaqarfigineqarnissaata siuarsassavaa.

ARTIKELI 27

Suliaqarneq suliamillu ingerlatsineq

1. Naalagaaffiit peqataasut inuit innarluutillit allat assigalugit suliffeqarnissaminnut pisinnaatitaaffiat akuersissutigaat, tamatumunngalu ilaavoq suliamik ingerlataqarnikkut, nammineerlutik suunissaanik aalajangikkamikkut, imminut inuutinnissaq imaluunniit suliffimmik nammineerluni sumik avatangiiseqarnissaanik toqqaanermikkut, inunnut innarluuteqartunut ammasumi, peqataatitsisumi aammalu pissarsiarineqarsinnaasumik ingerlataqarnermikkut. Naalagaaffiit peqataasut qulakkiissavaat piviusunngortinnissaalu siuarsarlugu suliffeqarnissamut pisinnaatitaaffik, aammalu inunnut suliaminnut atatillugu innarluuteqalersimasunut, alloriartitsinikkut aammalu inatsisit aqqutigalugit, ilaatigut makkununnga:

a) pissutsinut tamanut, suliffinnut assigiinngitsunut tamanut, aamma atorfinitsitsiniarnernut, atorfinitsitsinernut, suliffeqartuaannarnissamut, atorfimmi qaffakkiartornernut tunngatillugu innarluuteqarneq pillugu assigiinngisitsinerit inerteqqutigineqarnerisigut aamma qulakkeerinikkut suliffinnut tunngasut qulakkeerneqarnissaat peqqinnartuunissaallu,

b) inuit innarluutillit suliffeqarfimmi atukkatigut eqqortuliorfigineqarnissaasa pitsaasuunissamillu pineqarnissaminnut pisinnaatitaaffiata illersorneqarneratigut, ilanngullugit periarfissat, suliami assigiimmik naleqassusilimmi aningaasarsiat assigiissuunissaat aammalu suliffimmi pissutsit peqqissuunissaasa qulakkeernerisigut, ilanngullugu akornusersorneqannginnissamik illersugaaneq, aammalu maalaaruteqarnikkut illertsorneqarsinnaatitaaneq.

c) Qulakkeerinninnikkut, inuit innarluutillit sulisutut- aamma sulisut peqatigiiffianni pisinnaatitaaffinnik allat assigalugit atuisinnaanermik,

d) Inuit innarluutit periarfissaqalersillugit teknikkikkut nalinginnaasunik aamma suliamut tunngatillugu ilitsersuinikkut aaqqissuussinernut, aamma suliffimmik innersuussinernut aaqqissuussinernut aammalu inuussutissarsiummik ilinniarnermut aamma ilinniaqqinnermut,

e) Inuit innarluutillit suliaqarnissamut periarfissaasa aamma suliffimmi qaffakkiartornissamut periarfissaasa siuarsarneqarneratigut aammalu suliassamik ujarlernermi, suliffittaarnissami, suliffimmik tigumminniinnarnissami aammalu sulileqqinnissasa siuarsarneqarneratigut,

f) Namminersorluni ingerlatamik suliniuteqarnissamut, aallarnisaanissamut, suliffiit suleqatigiiffiusut ineriartortinnissaannut kiisalu nammineerluni suliffiuteqalernissamut periarfissat siuarsarneqarnerisigut,

g) Inuit innarluutillit pisortat suliffiutaanni atorfinitsittarnerisigut,

h) Inuit innarluutillit namminersortuni suliffissaqarnissaasa siuarsarneratigut politikki iliuutsillu assigiinngitsut aqqutigalugit, imaqarsinnaasut immikkut iliorfiginninnernik ajunngitsumik siunertalinnik, qiimmassaatitut aaqqissuussinernik aammalu iliuusissanik allanik,

i) Suliffeqarfinni inuit innarluutillit naammaginartumik annertussusilimmik naleqqussaaffigineqarnerisigut,

j) Suliffeqarfinni nalinginnaasuni inuit innarluutillit inuussutissarsiutitigut misilittagaasa siuarsarneqarnerisigut,

k) Inunnut innarluutilinnut inuussutissarsiutitigut aaqqissuussinerit aama suliap tungaatigut piginnaanngorsaqqinneqarnerit, suliamik tigummisaqaannartarnerit aammalu suliffinnut uteqqissinnaanerit siuarsarneqarnerisigut,

2. Naalagaaffiit peqataasut qulakkiissavaat inuit innarluutillit inussiaatigineqannginnissaat aamma sullisitap ilunnginnissaat aammalu allat assigalugit pinngitsaalillugit- imaluunniit pisussaatitaaffilernerisigut sulisinneqannginnissaat illersussavaat.

ARTIKELI 28

Naammattumik inuussutissaqarneq aamma isumaginninnikkut toqqissisimasuuneq

1. Naalagaaffiit peqataasut akuersissutigaat, inuit innarluutillit imminerminnut ilaquttaminnullu naammattumik inuussutissaqarnermut pisinnaatitaaffeqartut, ilanngullugit naleqquttumik inuussutissat, atisassat aamma ineqarneq aamma inuunerminni atukkamikkut pitsaaneruleriartortuarnissaat, aammalu naleqquttumik qulakkeeruteqassallutik pisinnaatitaaffiup tamatuma piviusunngortinneqarnissaata piaarnerusumik pinissaanut innarluuteqarnertik pissutigalugu immikkoortinneqaratik.

2. Naalagaaffiit peqataasut akuersissutigaat, inuit innarluutillit pisinnaatitaaffigigaat isumaginninnikkut toqqissisimasuunissaq aamma pisinnaatitaanermik matuminnga atuisinnaasut innarluuteqarnertik pissutigalugu immikkoortinneqaratik aammattaaq suliniuteqassallutik pisinnaatitaaffiup tamatuma piviusunngortinnissaanut siuarsaataasumik, ilanngullugit makkununnga iliuusissanik aalajangiineq:

a) inuit innarluutillit allatulli imermik minguitsumik pilersorneqarnissaminnut periarfissaqarnissaannut qulakkeerinissaq aammalu innarluutilinnut-tunngasunik pisariaqartinneqartunik naammaginartumik neqeroorfigineqarnissaasa, atortussaqartinneqarnissaasa allatigullu akisunngitsunik ikiorserneqarnissaasa qulakkeerivigineqarnissaat,

b) qulakkeerisussanik inuit innarluutillit, pingaartumik arnat niviarsiaqqallu aamma innarluutillit utoqqaanerit isumaginninnikkut toqqissisimasuunissamik piitsuunerullu akiorniarneqarneranut aaqqissuussinernik atuinissamut periarfissaqarnerannik,

c) qulakkeerisussanik inuit innarluutillit taakkualu ilaqutaasa, piitsuunermik atugaqarlutik inuusut, innarluuteqarnermut tunngassuteqartunik aningaasartuutiminnut pisortanit ikiorneqarnissaminnut periarfissaqartinneqarnerat, ilanngullugit ilinniartitaaneq, siunnersorneqarneq, aningaasatigut ikiorserneqarneq aamma oqilisaassilluni sullinneqarneq,

d) qulakkeerisussamik inuit innarluutillit pisortanit aaqqissuussinikkut tapersersorneqartuni inissiani ineqarsinnaanerannik,

e) qulakkeerisussamik inuit innarluutillit allat pineqartarnerata assinganik utoqqalinersiaqarsinnaanerannik –aaqqissuussiffigineqarsinnaaneranillu.

ARTIKELI 29

Politikkikkut aamma nalinginnaasumik inuunerup peqataaffigineri

Naalagaaffiit peqataasut qulakkiissavaat inuit innarluutillit politikkikkut pisinnaatitaaffeqarnerat aammalu allat assigalugit tamakkuninnga atuisinnaanerminnut periarfissaqarnissaat aammalu iminnut pisussaaffilerlutik:

a) qulakkeerinninnissaminut inuit innarluutillit sunniuteqarluartumik tamakkiisumillu, toqqaannartumik imaluunniit kiffaanngissuseqarnikkut qinikkat aqqutigalugit, allat assigalugit, politikkikkut aammaat nalinginnaasumik inuunermut peqataasinnaanerannik, ilanngullugit inuit innarluutillit pisinnaatitaaffeqarnissaat qinersinerni taasisinnaanermut periarfissaqartitaanerminnut aamma qinerneqarsinnaanerminnut, ilaatigut imaaliornikkut:

1) qulakkeerinninnikkut, taasinerit ingerlaneqarnerisa, init taasiviit aamma qinersinermut atortut, naleqquttumik aamma ajornanngitsumik paasineqarsinnaasumillu aammalu atoruminartumik inissinneqarnissaannik,

2) qinersinerni aamma inunnik taasisitsinerni inuit innarluutillit pinngitsaalineqaratik isertuullugulu taasisinnaanerisa aamma qinersinerni qinigassanngortissinnaanerisa, sunniuteqarluartumik suliassamik ingerlatsisinnaanerisa aammalu pisortat ingerlatsiviini pisortatigut suliassanik tamanik ingerlatsisinnaannerisa illersorneqarneratigut, tassami taamaaliornikkut ajornannginnerulissammat pisariaqartillugu teknologiikkut ikiuutinik aamma teknologimik nutaamik atuisinnaanerat,

3) qulakkeerlugu inuit innarluutillit piumassutsiminnik kiffaanngissuseqarlutik ersersitsisinnaanerat, tamannalu siunertaralugu akueralugu pisariaqassappat inummik namminneq toqqaanermikkut taasinissaminnut ikiorneqarsinnaanerat,

b) inuit innarluutillit sunniuteqarluartumik tamakkiisumillu allat assigalugit aamma immikkoortitsinertaqanngitsumik pisortani suliassaqarfinni peqataasinnaaneranni avatangiisit pimoorullugit siuarsarneqarneqarnerisigut, aammalu pisortani suliassaqarfinni peqataasinnaanerisa siuarsarneqarnerisigut, ilanngullugit:

j) naalagaaffiit ingerlatarinngisaanni kattuffissuarni aamma peqatigiiffinni, nunami politikkikkullu pissutsinik sammisaqartuni, aammalu politikkikkut suleqatigiiffiit suliaanni ingerlanneqarneranilu peqataaneq,

ii) inunnut innarluutilinnut kattuffissuarnik pilersitsinerit taakkunanilu peqataaneq siunertaralugu inuit innarluutillit nunarsuarmi, nunami najugarisami, nunap immikkoortuini illoqarfiullu najugarisap iluani, sinniisuuffiginissaat.

ARTIKELI 30

Kulturikkut inuunerup peqataaffiginera, neqeroorutit nutaanik isumassarsiffiusinnaasut, sunngiffimmi sammisassat aamma timersorneq

1. Naalagaaffiit peqataasut akuersissutigaat inuit innarluutillit allat assigalugit kulturikkut inuunermut peqataasinnaanerat aamma naammaginartumik iliuusissanik tamanik aalajangiisallutik kinguliiniittut qulakkeerumallugit:

a) kulturimut tunngasunik atuaruminartunik pissarsisinnaanerat,

b) fjernsynikkut aallakaatitassianik, filminik, isiginnaartitsisarfinnut aammalu kulturikkut suliniutinut allanut tikikkuminartunik atuisinnaanerat,

c) Kulturikkut tunngasut aaqqissuussinernut aamma neqeroorutinut, soorlu isiginnaartitsisarfinnut, katersugaasivinnut, filmertarfinnut, atuagaateqarfinnut aamma takornariaqarnikkut neqeroorutinut ornigunnissaminnut periarfissaqarsinnaanerat, aammalu sapinngisamik eqqaassutissianut naalagaaffimmullu kulturikkut pingaarutilinnut ornigussinnaaneq,

2. Naalagaaffiit peqataasut iliuusissanik naleqquttunik aalajangersaassapput inuit innarluutillit isumassarsiorsinnaanermikkut, eqqumiitsuliorsinnaanikkut pisinnaasaasa aammalu silassorissutsikkut piginnaasaasa ineriartorteqqinnissaat atorluarsinnaanerilu periarfissikkumallugit, taakkununngaannaq iluaqutaasussaanngitsumik, kisiannili aamma inuiaqatigiinnut pisuunnguallaataasussamik.

3. Naalagaaffiit peqataasut naalagaaffiit innuttanut pisussaaffii naapertorlugit naammaginartumik iliuuseqassapput qulakkeerumallugu atortussatigut ersinngitsutigut pisinnaatitaaffiit illersorneqarnissaat pillugit inatsisip naleqqutinngitsumik imaluunniit assigiinngisitsinikkut inuit innarluutillit kulturikkut atortussanik pissarsisinnaanerannik killiliinissaat.

4. Inuit innarluutillit allat assigalugit immikkut ittumik kulturikkut aamma oqaatsitigut kinaassutsimik akuerineqarnissaat piginnaatitaaffigaat, ilanngullugit ussersorluni oqaatsit aamma tusilartut kulturiat.

5. Inuit innarluutillit allat assigalugit isumassarsioqqissinnaanermut neqeroorutinut aammalu sunngiffimmi- timersornikkullu suliniutinut peqataasinnaanerat siunertaralugu nunat peqataasut makkununnga iliuusissanik aalajangiissapput:

a) inuit innarluutillit sapinngisamik annertunerpaakkut nalinginnaasumik timersornernut, qaffasissutsinilu assigiinngitsuni peqataanissaannik kaammattuutinik siuarsaanernillu,

b) qulakkeerinnittussanik, inuit innarluutillit periarfissaqarnissaannik timersuutinut innarluutilinnit sammineqarsinnaasunik aaqqissuussinernik, ineriartortitsinernik peqataasarnissanillu aamma nutaaliornernik inuit innarluutillit allat assigalugit ilitsersuunneqartarnissaannik, sungiusartarnissaannik aammalu atortussaqarnissaannik periarfissaqarnissaat siunertaralugu,

c) qulakkeerinnittussamik inuit innarluutillit timersortarfinnut, nutaaliorfiusinnaasunut aammalu takornarissanik orninneqartartunut ornigunnissaminnut periarfissaqarnissaat,

d) qulakkeerinnittussamik, meeqqat innarluutillit meeqqat allat assigalugit pinnguarnernut, nutaaliornissamik neqeroorutinut aamma sunngiffimmi- timersornikkullu sammisassanut, peqataasinnaanerminnut periarfissaqarnissaat, ilanngullugu atuarfiit ingerlanneqarneranni sammisassat,

f) qulakkeerinnittussamik, inuit innarluutillit nutaaliornissamut neqerooruteqarnermi aqqissuisartunut ornigunnissamut aammalu takornariaqarnermi, sunngiffimmi- aamma timersornikkut aaqqissuussinernut.

ARTIKELI 31

Kisitsisitigut takussutissiat aamma Paasissutissanik katersineq

1. Naalagaaffiit peqataasut paasissutissanik katersinissaminnut imminnut pisussaatipput, ilanngullugit kisitsisitigut paasissutissat aamma ilisimatusarnermut tunngatillugu paasissutissat, taamaaliornikkut politikkissanik oqaasertaliinissaq suliaqarnissarlu naammassiumallugit. Paasissutissanik katersineq aamma taakkunannga nutarteriuarnissami tunngavigineqassapput:

a) illersuutitut atortut inatsisitigut aalajangikkat eqquutsinneqarnissaat, ilanngullugit paasissutissat illersorneqarnissaannut inatsisit, paasissutissat isertuussamik suliarineqartarnerannik qulakkeerisussat aammalu inuit innarluutillit namminerisaminnik inuuneqarnerannik ataqqinninneq,

b) inuit pisinnaatitaaffiisa illersugaaneranni assigiimmik atugassat nunarsuarmioqatigiinnik akuerisat aamma kiffaanngissuseqarnermi tunngaviusumik pisinnaatitaaffinnik aamma kisitsisitigut paasissutissanik katersinermi ileqqorissaarnissamut periutsitut pisussaaffiit eqquutsinneqarnissaat.

2. Tamanna naleqquttuuppat, paasissutissat, artikel-i manna malillugu katersorneqartut, immikkoortiterneqassapput aammalu naalagaaffiit peqataasut isumaqatigiissut manna malillugu pisussaaffimminnik eqqortitsinerata nalilersorneqarnerani atorneqassallutik aammalu atorneqassallutik inuit innarluutillit pisinnaatitaaffimminnik atuineranni akornuteqartarnerisa sumiiffissiniarneranni.

3. Naalagaafiit peqataasut kisitsisitigut paasissutissat tamakkua siammarterneqarnissaat akisussaaffigissavaat qulakkiissallugulu tamakkua inunnik innarluutilinnik allanillu pissarsiarineqarsinnaanerat.

Artikeli 32

Nunarsuaq tamakkerlugu suleqatigiinneq

1. Nunat peqataasut nunarsuarmioqatigiit suleqatigiinnissaat akuersissutigaat aammalu isumaqatigiissummi matumani siunertap piviusunngortinneqarnissaata anguniarneranut suliniutinut aammalu naalagaaffiit marluk arlallilluunniit akornanni iliuusissat tassunga sunniuteqarluartut aalajangiiffiginissaannut pisussaaffilerlutik, suleqatigalugit nunarsuarmioqatigiinni, naalagaaffinnilu ataasiakkaani kattuffissuit nalinginnaasumillu inuiaqatigiit, pingaartumik inuit innarluutillit kattuffissui. Suliniutit tamakkua imarisinnaavaat kinguliiniittut:

a) Nunarsuarmiut suleqatigiinnissaannik, ilanngullugit nunarsuaq tamakkerlugu siuarsaanermut tunngatillugu programmit, inunnik innarluutilinnik ilanngussisut taakkunanngalu pissarsiarineqarsinnaasut, qulakkeerneqarnerat,

b) naammassisaqarsinnaasutsip oqilisaaffigineqarnera ineriartortinneqarneralu, ilanngullugit paasissutissanik, misilittakkanik, ilinniartitaanermut programminik aamma suleriutsinik tunniusseqatigiittarneq paasissutissiisarnerlu,

c) ilisimatusarnikkut suleqatigiinnerup oqilisarneqarnera aammalu ilisimatuussutsikkut teknikkikkullu ilisimasanik pissarsisinnaaneq,

d) teknikkikkut aamma aningaasatigut ikiorsiiffigineqarnissaata isumagineqarnera, tamanna naleqqussorinarpat, ilanngullugit teknologimik aamma teknologi atorlugu atortussatigut ikiuutinik atuinissap avitseqatigiissinnaanerullu ajornannginnerulersinneqarnerat aammalu teknologimik nuussinikkut.

3. Artikelimi tassani aalajangersakkat samminngilaat naalagaaffiit peqataasut ataasiakkaat isumaqatigiissut manna malillugu naalagaaffiit pisussaaffinnik naammassinninnissamut pisussaaffiliineq.

ARTIKELI 33

Nunatta iluani naammassisassat aamma alapernaarsuineq

1. Naalagaaffiit peqataasut aaqqissuussaanertik malillugu ataatsimik imaluunniit arlalinnik isumaqatigiissutip matuma naammassineqarnissaanut qitiusumik allaffimminni ataaveqarfissanik pilersitsinissartik imlt. toqqaanissartik, immikkoortortaqarfiit assigiinngitsut akornanni akimortumik aamma qaffasissutsimikkut assigiinngitsunik sulianik ataqatigiissaarisussanik,

2. Naalagaaffiit peqataasut naalagaaffinni ataasiakkaani inatsisitigut allaffissornikkullu aaqqissuussinertik malillugu kiffaanngissusilimmik suliassaqarfitsik ataaseq imlt. arlallit attatiinnassavaat, toqqassavaat imaluunniit sinaakkusissavaat, isumaqatigiissutip matuma naammassineqarnissaata siuarsarneqarnissaata illersorneqarnissaa nakkutigineqarnissaalu siunertaralugit. Suliassaqarfimmik taamaattumik toqqaanermi imaluunniit pilersitsinermi naalagaaffiit peqataasut isiginiassavaat nunarsuarmioqatigiit inuit pisinnaatitaaffi pillugit suliffeqarfiisa killiffianni periutsit atorneqartut.

3. Inuinnartut inuiaqatigiit, pingaartumik inuit innarluutillit aamma kattuffissuit taakkununnga sinniisuusut, nakkutilliinerup ingerlanneqarnerani tamakkiisumik ilaatinneqarlutillu peqataatinneqassapput.

ARTIKELI 34

Inuit innarluutillit pisinnaatitaaffii pillugit komité

1. Inuit innarluutillit pisinnaatitaaffii pillugit komitémik pilersitsisoqassaaq (kinguliini ”komité-mik) taagorneqartussaq), suliassanik kinguliiniittunik suliaqartussamik:

2. Piffissami isumaqatigiissutip atuutilerfianiit komité ilaasortaqassaaq immikkut ilisimasalinnik 12-inik. Nunat atortuulersitsinissamut akuersaareersut saniatigut nunat 60-it isumaqatigiissutip atortuulersinnissaa akuersaarpassuk komitémut ilaasortat arfinilinnik ilaneqassapput, taamaalilluni ilaasortat amerlanerpaaffeqalerlutik 18-inik.

3. Komitémi ilaasortat inuttut piginnaasaqarnertik malillugu sulissapput aammalu ileqqorissaarnikkut pitsaasumik isigineqassalluni, aammalu isumaqatigiissummi suliassaqarfimmik pineqartumik sulianut ilisimasalittut misilittagalittullu akuerineqarsimassalluni. Naalagaaffiit peqataasut qinigassanik inassuteqarnerminni kaammattorneqarput isumaqatigiissummi artikel 4-mi, stk. 3 isiginiarluaqqullugu.

4. Komitémut ilaasortat qinerneqartassapput naalagaaffinnit peqataasunik, tassami naammaginartumik isiginiarneqartussaammata nunat sumi inissisimanerannut naleqquttumik agguataarineq, kultureqariaatsit assigiinngitsut ilaasortaateqarnissaat, Aammalu inatsisitigut aaqqissuussaanerit pingaarnerpaat, suiaassutsikkut naligiissumik sinniisoqarnissaq aamma innarluutilinnik immikkut ilisimasalinnik peqataasoqarnissaa.

5. Komitémut ilaasortat qinerneqassapput isertortumik taasinikkut, inuit naalagaaffiit peqataasut ataatsimiittarnerini naalagaaffinni peqataasuni innuttaasut akornanni qinigassanngortitatut toqqarneqarsimasut allattorsimaffiat tunngavigalugu. Ataatsimiinnerni tamakkunani, aalajangiisinnaassuseqartuni, naalagaaffiit peqataasut marlunnik pingajorarterutaannik peqataaffigineqartuni, komitémut ilaasortatut qinerneqassapput inuit amerlanerpaanik taaneqartut aammalu naalagaaffinnut peqataasunut sinniisut amerlanerussuteqarluartut qinersineranni amerlanerussuteqarluartut.

6. Qinersineq siulleq ingerlanneqassaaq isumaqatigiissutip matuma atuutilerneraniit kingusinnerpaamik qaammatit arfinillit qaangiutinnginneranni. Qinersisoqarnissaa tamatigut minnerpaamik qaammatinik sisamanik sioqqullugu Naalagaaffiit Peqatigiifiit generalsekretæriata naalagaaffiit peqataasut allakkatigut kaammattortassavai qaammatit marluk qaangiutsinnagit qinigassanngortitaminnik innersuussuteqaqqullugit. Tamatuma kingorna generalsekretærip suliarisassavai inuit naalagaaffinnit peqataasunit qinigassanngortitatut innersuussutigineqartut tamarmik naqinnertigut tulleriiaarlugit allattorneqartarnissaat, taakkualu isumaqatigiissummi naalagaaffinnut peqataasunut nassiunneqartarnissaat.

7. Komitémut ilaasortat ukiuni sisamani atasartussatut qinerneqartassapput. Ataasiarlutik qinigaaqqissinnaapput. Ilaasortalli arfinillit, qinersinermi siullermi qinigaasut, qinigaaffiat naassaaq ukiut marluk ingerlareerneranni; qinersineq siulleq naammassineqarniariarpat ilaasortat taakku aqqi toqqarneqassapput makitsinikkut, siulittaasumik ataatsimiinnermi stk. 5-mi taaneqartumi ingerlanneqartukkut.

8. Komitémut ilaasortassanik taakkunannga arfinilinnik qinersineq ingerlanneqassaaq artikelimi uani aalajangersakkat atuuttut tunngavigalugit nalinginnaasumik qinersinermut atatillugu.

9. Komitémut ilaasortaq toquppat, suliamik taamaatitsippat imaluunniit pineqartoq allamik pissuteqarluni suliaminik ingerlateqqissinnaajunnaarluni nalunaaruteqarpat, taava naalagaaffiup peqataasup, ilaasortamik innersuussuteqarsimasup, suliamik ilisimasaqarluartoq alla, artikelimi matumani aalajangersakkani tassunga attuumassuteqartuni piginnaasanik aamma piumasaqaatinik naammassinnittoq, qinersiviup sinnerani ilaasortassatut toqqassavaa.

10. Komitép qanoq suleriuseqarnissani nammineerluni aalajangissavaa.

11. Naalagaaffiit Peqatigiit generalsekretæria komitémut pisariaqartitsineq naapertorlugu sulisunik aamma atortussanik allanik atugassiissaaq, taamaalilluni isumaqatigiissut manna naapertorlugu suliassiissutinik komité sunniuteqarluartumik suliaqartaqqullugu, tamannalu pillugu ataatsimiinnermut siullermut aggersaassalluni.

12. Naalagaaffiit Peqatigiit ataatsimeersuartitsinerata akuerisaanik, komitémut ilaasortat, pilersinneqarsimasut isumaqatigiissut manna tunngavigalugu, akissarsiaqartinneqassapput Naalagaaffiit Peqatigiit aningaasaataannik akilerneqartartunik, atugassarititat piumasaqaatillu, ataatsimeersuarnermi aalajangerneqarsimasut malillugit, isiginiarlugit isumaqatigiissummi akisussaaffiit pingaaruteqarneri.

13. Komitémut ilaasortat piumasaqaatigaat atortussatigut, immikkut pisinnaatitaanertigut aammalu illersugaanikkut Naalagaaffiit Peqatigiit sinnerlugit immikkut suliaqarlutik immikkut ilisimasalittut aallartitanut atugassarititaasut, aalajangersarneqarsimasut Naalagaaffiit Peqatigiit pisinnaatitaaffiinut illersugaanerannullu isumaqatigiissutit tunngasut pillugit immikkoortumi.

ARTIKELI 35

Naalagaaffinnit peqataasunit nalunaarusiat

1. Naalagaaffiit peqataasut tamarmik immikkut ataasiakkaarlutik Naalagaaffiit Peqatigiit generalsekretæriat aqqutigalugu imminnut pisussaatipput isumaqatigiissummi matumani pisussaaffimmik naammassiniarneranni sunik aalajangiisimanertik pillugu sukumiisumik nalunaarusiornissamut aamma tamatumunnga tunngatillugu siuariaatsit suusimanersut, naalagaaffimmut peqataasumut tassunga isumaqatigiissutip atuutilerneraniit ukiut marluk qaangiutsinnagit.

2. Tamatuma kingorna naalagaaffiit peqataasut minnerpaamik ukiut sisamassaat tamaasa nalunaarusiortassapput aammalu nalunaarusioqqittassallutik tamatumannga komité piumasaqaraangat.

3. Nalunaarusiat qanoq imaqarnissaannut komtét najoqqutassanik aalajangersaasinnaavoq.

4. Naalagaaffik peqataasoq, siullermeerutaasumik annertuumik imalimmik komitémut tunniussaqareersimaguni, nalunaarusiamini tulliuttuni paasissutissat siusinnerusukkut
tunniussimasani uteqqillugit paasissutissiissutigisariaqanngilai. Komitémut
nalunaarusiornermut tunngatillugu naalagaaffiit peqataasut kaammattorneqarput
tamatuminnga ammasumik aamma kikkunnilluunniit malinnaavigineqarsinnaasumik
suliaqartarnissaannik aammalu isumaqatigiissutip artikel 4-ani, imm. 3-p
aalajangersagartaanik eqqarsaatiginnilluartaqqullugit.

5. Nalunaarusiani isumaqatigiissummut matumunnga tunngatillugu pisussaaffinnik
naammassinninniarnernut pissutsit ajornartorsiutillu suut sunniuteqartarnersut
nalunaarutigineqartassapput.

Artikeli 36 Nalunaarusiat misissorneqartarnerat

  1. Komitép nalunaarusiat tamaasa misissortarpai, aammalu pisariaqarsorisamigut siunnersuummut tunngasunik siunnersuuteqartarluni inassuteqartarlunilu, taakkualu naalagaaffimmut peqataasumut pineqartumut nassiuttarlugit. Naalagaaffiup peqataasup komité paasissutissanik kissaatigisaanik nassillugu akissuteqarfigisinnaavaa. Isumaqatigiissutip naammassineqarnissaanut naalagaaffiit peqataasut paasissutisseqqiinissannik komité’p piumasaqarfigisinnavai.
  2. Naalagaaffik peqataasoq nalunaarusiaminik nassiussaqarnissaminut sivisuumik kinguartooqqappat, taava komitép naalagaaffik peqataasoq taanna nalunaarfigisinnaava naalagaaffimmi peqataasumi tassani isumaqatigiissutip naammassineqarnissaanut paasissutissat tatiginartut komitémit pigineqartut tunngavigalugit misissuineqassasoq, nalunaaruteqarnerup kingorna qaammatit pingasut qaangiutinnginneranni nalunaarusiaq nassiunneqarsimanngippat. Komitép naalagaaffik peqataasoq kaammattussavaa misissuinermut taamaattumut peqataaqqullugu. Naalagaaffik peqataasoq akissuteqarpat nalunaarusiap pineqartup ilanngunneratigut, taava stk. 1-mi aalajangersakkat atorneqassapput.
  3. Naalagaaffiit Peqatigiinni generalsekretærip nalunaarusiat naalagaaffinnit peqataasunit tamanit pissarsiarineqarsinnaanerat isumagissavaa.
  4. Naalagaaffiit peqataasut nalunaarusiatigut namminneq nunaminni tamanit nalinginnaasumik takuneqarsinnaanerat isumagissavaat aammalu nalunaarusianut siunnersuuteqarsinnaanermut inassuteqaateqarsinnaanermullu periarfissat ajornannginnerulersissallugit.
  5. Komitép, tamanna naleqquttuusoriguniuk, Naalagaaffiit Peqatigiit immikkut kattuffissuinut, aningaasaateqarfinnut aamma programminut aammalu suliaqarfinnut piginnaanilinnut allanut, nassiutissavai nunanit peqataasunit nalunaarusiat teknikkikkut siunnersuinermik imaluunniit ikiuinermik pisariaqartitsinerup suliniutiginissaa siunertaralugu kaammattuiutigaluni, aammattaaq ilanngullugit komitép qinnutigisat imaluunniit ilisimatitsissutigisat pillugit oqaaseqaatai.

Artikeli 37 Naalagaaffiit peqataasut aamma komitép akornanni suleqatigiinneq

  1. Naalagaaffiit peqataasut tamarmik komité suleqatigissavaat aammalu komitémi ilaasortat qinigaanertik naapertorlugu sulinissaannut tapersersugassaralugit.
  2. Naalagaaffinnut peqataasunut tunngatillugu komité- pimoorullugu eqqarsaatersuutigissavaa, qanoq iliornikkut aamma sunik naalagaaffiup pineqartup atortoqarnermigut isumaqatigiissummik naammassinnissinnaanini annertusarsinnaaneraa, ilaatigut nunarsuarmiut suleqatiginninnerisigut.

Artikeli 38 Suliaqarfinnut allanut komitép attuumassutai

Isumaqatigiissutip sunniuteqartumik naammassineqarnissaata siuarsarneqarnissaa, aammalu suliassaqarfiup taassuma nunarsuarmioqatigiinnik, isumaqatigiissummi ilaatinneqartunik suleqatigiissutigineqarnissaa, anguniarlugu:

a) isumaqatigiissummi matumani aalajangersakkanut tunngatillugu naammassinissaannut iliuusissatut aalajangersakkanik misissuinissamut suliaqarfiit allat aamma Naalagaaffiit Peqatigiit suliassaqarfii allat peqataatitaqarsinnaassapput. Komitép immikkuullarissumik kattuffiit aamma suliassaqarfiit piginnaasallit allat, peqataanissamut tulluarsorisani, kaammattorsinnaavai isumaqatigiissutip naammassineqarnissaanut suliamik ilisimasalittut siunnersuisooqqullugit suliassaqarfinni namminneq suliaqarfimmi sinaakkutaasa iluaniittunnut. Komitép immikkuullarissumik kattuffiit aamma Naalagaaffinni Peqatigiinni suliassaqarfiini allat kaammattorsinnaavai isumaqatigiissutip naammassineqarnissaanut namminneq suliaqarfimmi sinaakkutaasa iluanni nalunaarusioqqullugit.

c) komité qinigaasimanerminut atasumik sulinermini isumasiuissaaq, naleqquttuunera aallaavigalugu, suliassaqarfinnut attuumassutilinnut allanut, pilersinneqarsimasunut nunarsuarmioqatigiit inuit pisinnaatitaaffi pillugit isumaqatigiissut tunngavigalugu, nalunaarusiornissamut ilitsersuutit, siunnersuutit aamma nalinginnaasumik inassuteqaatit assigiissuunissaat siunertaralugu aamma suliaminnik ingerlatsinerminni uteqattaarinissaq assigiinnillu suliaqarnissaq pinngitsoortikkumallugu.

Artikeli 39 Komitép nalunaarusiaa

Komité ukiut appassaa tamaasa ingerlatsinini pillugu ataatsimeersuarnermut aama Aningaasaqarnermut Isumaginninnermullu Råd-imut nalunaarusiortassaaq aammalu naalagaaffinnit peqataasunit nalunaarusiat paasissutissallu tunniunneqarsimasut tunngavigalugit siunnersuussiorlunilu nalinginnaasunik inassuteqaateqarsinnaalluni. Siunnersuutit aamma nalinginnaasumik innersuussutit taamaattut komité-p nalunaarusiaanut ilanngunneqartassapput naalagaaffiit peqataasut oqaaseqaatigisinnaasaannik ilallugit.

Artikeli 40 Konference

  1. isumaqatigiissutip naammassiniarneranut pissutsit tunngasut tamaasa suliariniarlugit nunat peqataasut akuttunngitsunik konferenceqartassapput. 2. Naalagaaffiit Peqatigiit generalsekretæriat isumaqatigiissutip matuma atuutilerneraniit kingusinnerpaamik qaammatit arfinillit qaangiutinnginneranni konferencemut aggersaassaaq. Naalagaaffiit Peqatigiit generalsekretæriat malitsigisaanik ukiut aappassaa tamaasa ataatsimiigiaqqusisassaaq, imaluunniit taamaaliortoqarnissaanik konferencemi peqataasut aalajangiigaangata.

Artikeli 41 Isumaqatigiissuteqartartoq

Naalagaaffiit Peqatigiit generalsekretæriat isumaqatigiissut manna pillugu isumaqatigiissuteqartartuussaaq.

Artikeli 42 Atsiorneq

Isumaqatigiissut manna naalagaaffinnit tamanit atsiorneqarsinnaavoq aamma Naalagaaffiit Peqatigiit nunap immikkoortuani allaffissuani New York-imiittumi 30. marts 2007 aallarnerfigalugu.

Artikeli 43 Qilersorsimasuunissamit akuersineq

Isumaqatigiissut manna atortussanngortinneqassaaq naalagaaffinnit atsiorsimasunik aammalu inatsisitigut uppernarsarneqassalluni nunap immikkoortuani kattuffissuarni. Naalagaaffinnit kikkunnilluunniit aamma nunap immikkoortuinut kattuffinnit, suli isumaqatigiissummik atsiugaqarsimanngitsunut, akuersissutigineqarnissaminut ammavoq.

Artikeli 44 Nunat immikkoortuinut kattuffiit

  1. ”Nunat immikkoortuinut kattuffik” isumaqarpoq kattuffik, nunap immikkoortuini aalajangersimasuni naalagaaffinnik oqaasissaqartunik ilaasortalik, aammalu pissutsinut, isumaqatigiissummut matumunnga tunngasunut, piginnaatitaaffiligaasimasut. Kattuffiit taamaattut inatsisitigut akuersisarnerminnut atortussaminni imaluunniit akuersissuteqarnissaminnut atortussaminni nalunaarutigissavaat, pissutsinut isumaqatigiissummut matumunnga tunngasunut qanoq piginnaaneqartitaanerlutik. Tamatuma malitsigisaanik isumaqatigiissuteqartartoq nalunaarfigissavaat piginnaatitaanermik allannguutaanik pingaaruteqartunik tamanik.
  2. Isumaqatigiissummi matumani ”nunanut peqataasunut” innersuussinerit atorneqartarput kattuffinnit taakkunannga piginnaatitaaffinnut killissarititat iluanni.
  3. Artikeli 45, imm. 1-i aamma artikeli 47, imm. 2 aamma 3 tunngatillugu aalajangersakkani atortussanik nunat immikkoortuinut kattuffinnit toqqorsinerit ilaatinneqanngillat.
  4. Nunat immikkoortuinut kattuffiit piginnaatitaaffiinut ilaatinneqarsinnaavoq pissutsini, isumaqatigiissummut naalagaaffiit peqataasut sinniisuuffigisamik amerlaqataannik taasinissaannut pisinnaatitaaffeqarneq. Kattuffik taamaattoq taasisinnaanerminut pisinnaatitaaffimminik atuisinnaanngilaq, pisinnaatitsissutaata ilaanik naalagaaffiit

peqataasut sinniisuuffigisaat nammineq pisinnaatitaaffimmik atuippata, tamannalu killormut aamma atuuppoq.

Artikeli 45 Atuutilersinneqarnera

  1. Isumaqatigiissut manna atuutilissaaq atortuulersitsinissamut- imaluunniit atuutilersinneqarnissamut atsiornerit 20-saanik toqqorneqarnerata kingorna ullut 30saanni,
  2. Naalagaaffimmut imaluunniit nunap immikkoortuani kattuffimmut nuussigallarfiusumut, atortuulersitsinermut atsiortumut, inatsisitigut uppernarsaasumut imaluunniit isumaqatigiissummik matuminnga akuersisumut, atsiornernik taamaattunik 20-saanik toqqorsisunut atuuppoq, isumaqatigiissut atortuulersinneqassammat naalagaaffiup imaluunniit kattuffiup nammineq atortuulersitsinermik, uppernarsaanerminik imaluunniit akuersinerminik 20-sanik toqqorsinerata kingorna ullut 30-saanniit.

Artikeli 46 Utaqqisitsigallarneq

  1. Utaqqisitsigallarneq, isumaqatigiissutip siunertaanut aamma anguniagaanut naleqqutinngitsoq, akuerineqarsinnaanngilaq. 2. Utaqqisitsigallarneq sukkuluunniit utertinneqarsinnaavoq.

Artikeli 47 Allannguinerit

1. Naalagaaffik peqataasoq kinaluunniit isumaqatigiissummut allannguutissamik siunnersuuteqarsinnaavoq taannalu nassiullugu Naalagaaffiit Peqatigiit generalsekretærianut. Generalsekretærip allannguutissatut siunnersuutit tamaasa naalagaaffinnut peqataasunut nassiuttassavai qinnuigalugit nalunaaruteqaqqullugit siunnersuutit suliarineqarnissaannut aalajangiiffiginissaanullu konferenceqarnissamut qaqqusisoqarnissaq kissaatigineqarnersoq. Taamaattumik konferenceqartitsinissamik naalagaaffiit peqataasut minnerpaamik pingajorarterutaat kissaateqarpata allannguinissamut nalunaaruteqarnerup nassiunneqarneraniit qaammatit sisamat qaangiutsinnagit, generalsekretæri Naalagaaffiit peqatigiit ataani konferenceqartitsinissamut qaaqqusissaaq. Allannguinerit suulluunniit, naalagaaffiit peqataasunit najuuttut taasisullu marlunnik pingajorarterutaannik amerlanerussuteqartumik akuersissutigineqarpata, taava tamanna Naalagaaffiit Peqatigiit generalsekretæriata ataatsimeersuartunut akuerineqartussanngorlugu nassiutissavaa tamatumalu kingorna naalagaaffinnut peqataasunut tamanut ilisimatitsissutigalugu.

2.Allannguut, stk. 1 malillugu akuersissutigineqartoq atuutilersinneqassaaq akuersilluni atsiornerit toqqorneqarsimasut marlunnik        pingajorarterutaasa naalagaaffiit peqataasut ullormi allannguinissamik akuersinermi peqataasut amerlassusaat angusimappassuk. Tamatuma kingorna allannguut naalagaaffimmut peqataasumut atuutilersinneqassaaq naalagaaffiup taassuma akuersissuteqarluni atsiornerata toqqorneranit ullut 30-it qaangiuppata. Allannguineq taamaallaat qilersuilluni atuutissaaq naalagaaffinnut peqataasunut tamatuminnga akuersisimasunut.

3.Konferenceqartut isumaqatigiillutik aalajangerpassuk, allannguut stk. 1 malillugu aammalu artikel 34, 38, 39 aamma 40-mut taamaallaat tunngasuteqartuusoq, naalagaaffinnut peqataasunut tamanut atuutilissasoq akuersissutigineqarlunilu  akuersinermut atsiornerit ullormi allannguutissatut atortuulersitsiffiusumi peqataasut amerlassusaat marlunnik pingajorarterutaasa anguneriniit ullut 30-it qaangiunneranni.

Artikeli 48 Atortussaajunnaarsitsineq

Naalagaaffiup peqataasup isumaqatigiissut manna atortussaajunnaartutut nalunaarutigisinnaavaa Naalagaaffiit Peqatigiit generalsekretæriannut allakkatigut nalunaaruteqarnermigut. Atortussaajunnaarsitsinermik nalunaarut atuutilissaaq nalunaarutip tiguneqarneraniit ukiup ataatsip qanngiunneratigut.

Artikeli 49 Paasinartumik ilusiliineq

Isumaqatigissutip matuma oqaasertai paasinartuussapput.

Artikeli 50 Oqaasertaliussat atorsinnaasut

Isumaqatigiissutip arabiamiusut, kineserisut, tuluttut, franskisut, russitut aamma spaniamiutut oqaasiliorneqarneri tamarmik assigiimmik atorsinnaassuseqarput.  Tamatumunnga uppernarsaatitut atsiornissamut pisinnaatitaasut, isumaqatigiissummik matuminnga atsiortuupput.

Skip to content
Skip to toolbar