Nuannaarutigingaarparput ullumi Ilisimatusarfimmi isumaginnernermut tunngasunut siunnersortitut ilinniartut 29-it ilinniarnerminnik allagartartaarsimanerat.
Isumaginninnermut tunngasunik suliallit amerlasuut atorfissaqartippagut, taamaattumik nuannaarutigilluinnarparput ilisimasasi maanna suliffigisassinni atorsinnaareerassigit, qularutiginngilarpullu siunissami atorfissaqartittuarumaarisi.
Uani ilaatigut takuneqarsinnaavoq Tiliup ammaanersiorneqarnerani KNR TV-ip ilanngutassiaa naatsunnguaq. (Tilioq takuneqarsinnaavoq minutsit 10:45-miit 15:52-imut) [vc_video link=’https://youtu.be/kdxYUZc2EYY’]
24. aggusti: Sisimiuni Nunat avannarliit siunnersuisoqatigiivi isumasioqatigiisitsissapput qulequtaralugu: ”Hur får alla stöd och service utifrån behov och rättigheter?” (“Pisariaqartitat pisinnaatitaaffiillu malillugit qanoq ikiorsiisoqarlunilu kiffartuussisoqarsinnaava?”). 8
Tiliup inuillu innarluutillit peqatigiiffii ISI aamma Puigornanga peqatigalugit siullermeerlutik ataatsimoorussamik aaqqissuussineranni, meeqqat, inuusuit, inersimasut utoqqaallu 50-it sinnerlugit amerlassusseqartut pisoqatigiipput, takutinniarlugu tamatta kikkuugaluaruttaluunniit inuugatta.
Pisoqatigiinnermi ilaatigut peqataapputtaaq najugaqarfinni nakkutigineqartuni ineqartut, politikkerit, ilaatigut Qeqqata Kommuniani borgmesteri allat naligalugit takkupput.
Ataatsimoornerup pisua maajip 16-ni 2018 Sisimiuni seqinnarissuugaa ingerlanneqarpoq.
Atorfittaarnissinni pilluaritsi. Tiliuminngaanniit Naalakkersuisut tamaasa suleqatigilluarnissaannut qilanaarpugut inuillu innarluutillit atugaannut pitsanngorsaataasinnaasunik siunnersuuteqassalluta piareersimavugut. Naqissuseqqikkusupparput innarluuteqarneq eqqartorneqartillugu inunnik isumaginninnermut politikki kisimi pineqarneq ajormat. Innarluuteqarneq inuuneq tamaat pisinnaasarpoq, inunngornermiit toqussaq tikillugu. Taamaattumik Naalakkersuisut tamarluinnangajammik suliatsinnut attuumassuteqarput. Peqqinnissaq, suliffeqarneq, attaveqaqatigiinneq, ilinniartitaaneq, avatangiisit, isumaginninneq allarpassuillu attuumassuteqarfigaagut.
Nalinginnaasumik inuiaqatigiinni inuit innarluutillit inuunerat atugaallu pillugit ilisimasat killeqarput. Tamanna allanngortissinnaavarput assigiinngitsuugaluarluta susassaqaqatigiinnikkut. Tamatta inuinnaavugut, kaassuartakkani issiagaluarutta, amitsuarannguugutta silikkaluarutta, qaamasuugutta
Siumut, Atassut, Partii Naleraq Nunattalu Qitornaasa naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatigiissut atsiorpaat. Inuit innarluutillit illersuisoqarfianiit nuannaarutigilluinnarparput naalakkersuisooqatigiinniarlutik isumaqatigiit innarluuteqarneq pillugu sammisat 14-it ilanngussimammatigit.
– Nuannaarpunga isumalluarlunga naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatigiissummi inuit innarluutillit pillugit sammisat amerlammata. Sammisat tamatsinnut iluaqutaasussaammata neriuuteqalersitsipput. Innattaasut aaqqissuussinerup akornanni ingerlariaqqissinnaajunnaarlutik uagutsinnut saaffiginnittartut amerlasorujussuupput, tamassumalu takutiinnarpaa suliamik ingerlatsineq aaqqissuussaanerlu naleqqutinngilluinnartumik ingerlanneqartoq. Tiliorminngaanniit isumaqatigiissutit malinneqarnersut malinnaavigiumaarpagut Naalakkersuisullu isumaqatigiissutip imaanik eqqaasikutsoortarumaarlutigit. Tiliuminngaanniit ikiuukkusuppugut kivitseqataarusuppugut suliuniutit anguneqarnissaanut, taama oqapoq Inuit Innarluutillit Illersuisuat Christina Johnsen.
”Anaanaa, taleraana susoq”, Fardap perusuersartarfimmiit nuliani Ane suaarpaa.
Ataasinngorneq ullaajuvoq. Ane uinilu Farda angerlarsimarujoorput. Ullut marluk sioqqullugit Farda Kangerlussuarmi umimmanniareerluni angerlamut uteqqammerpoq. Qimussimik umimmanniarneq minnerpaamik 320 km-inik isorartussusilik.
Qaammatini arlalippassuarni tulliuttuni oqaatsit paasissaasut Ane-p Farda-mi tusaasai taakku kingulliupput.
ATUAQQIGITNalunaaquttap issarneranut suna tamarmi tammaraangat
Inuit Innarluutillit illersuisoqarfianiit soqutiginnilluinnarluta inatsisartunut qinersineq malinnaavigaarput. Nuannaarutigaarpullu inuit innarluutillit sammineqarluarnerat.
Nuannaarutigilluinnakkatalu ilagaat politikkerit arlallit oqariartuutigimmassuk innarluuteqarneq suliffeqarnissamut aporfiusariaqanngitsoq. Inuimmi innarluutillit amerlasuut ulluinnarni sulisinnaanertik, inuit akornanniinnerusarnertik, nammineq aningaasarsiorsinnaanertik allanngueqataasutullu misigisimanertik nuannaarutigaat.
Inuit Innarluutillit Illersuisuat maajip aallaqqaataa 2018 ukiup affaa pilersinneqarnerminit nalliuttorsiorpoq. Tilioq pilersaarusiassanut suliassanullu pissanganarluinnartunut aallussinissaminut piareersimalluinnangajalerpoq. Anna Ida Hallgaard Jonsson martsimi pilersaarusiornermut sulisussatut atorfinittoq, pilersaarusiornermi suliassanut annertuunut annikinnerusunullu suliassanik pilersaarusiorluni aallartisarlualereerpoq.