Massakkut ajornartorsiutit akuersaareerpavut – taavami?

Nuannaarluta Inuit pisinnaatitaaffiisa FN-ip ataani inunnut innarluutillinnut ataatsimiisitaliaanut nalunaarusiaanut oqallinneq malinnaaffigaarput, tassani taakkartorneqarput Kalaallit Nunaanni inuit innarluutillit ajornartorsiuterpassuisa ilaat. Minnerunngitsumik nuannaarutigaarput nuna tamakker

Suliat kinguarsarneqartuartarneri kinguneqartinneqarneq ajorput

Pisortat sullissinerat piluusaarpallaarujussuarmik ingerlanneqartoq uppernarsaqqipparput. Sullissiniarneq naammaginanngilluinnartoq sakkortuumik uparuaanertalik Ombudsmandimit ulloq 23. januar 2019-imi aalajangiunneqarpoq. Pisortat ingerlatsiviini aalajangersimasumik piffissaligaasunillu najoqqut

Juullimi pilluaritsi

Inuit innarluutillit illersuisoqarfianiit Tiliumiit illit ilaquttatillu juulliorluarnissassinnik ukiortaamullu iserluarnissassinnik kissaappassi. Ukiumut qaangiutilersumut qujavugut 2019-milu suliniutissanut pilersitassanullu qilanaarpugut. Inuit Innarluutillit Illersuisuat

Meeqqat innarluutillit piginnaatitaaffeqarput

All.: Jonna Ketwa, Siulersuisunut siulittaasoq Meeqqat Ikiortigit Kalaallit Nunaat

Meeqqat innarluutillit inuiaqatigiit akornanni suli sanngiitsumik inisisimatitaapput inatsisitigullu allannguisoqartariaqarpoq piginnaatitaaffii isumannaarneqassappata.

Inuiaqatigiittut akisussaaffigivarput meeqqat innarluutillit ikiorneqarnissamut, pakkutarineqarnissamut ilinniartinneqarnissamullu piginnaatitaaffii isumannaassallugit, angujumallugit meeqqat ”annertunerpaamik imminnut tatigilersinnaanissaat aammalu inuunermik imaqarluartumik uninngaannarfiunngitsumillu inuusinnaanissaat” (Meeqqat pillugit isumaqatigiissummi anguniakkatut allassimasut 23-iat). Tamannami Kalaallit Nunaata atsioqataffiginikuuaa, FN-imi Meeqqat Piginnaatitaaffii Pillugit 1993-imi isumaqatigiissusiaasut ilannguffigigatsigit.

ATUAQQIGITMeeqqat innarluutillit piginnaatitaaffeqarput

Inuit Innarluutillit illersuisoqarfianni ima pisoqarpoq

Novembarip aallaqqaataani ukiumi ataatsimi pioreersimassaagut. Ukioq ataaseq ulapaarfiunikooqisoq. Allatseqarfik ingerlallualereernikuuvoq, sulisussallu sisamat tamarmik atorfinereernikuupput. Isumaqarpugut inuttalerluarsimalluta angusaqallaqqilluta, isumassarsiarpassuaqarluta nukittuffippassuaqa

Tiliup isumasioqatigiisitsinera siullerpaaq

Pisinnaatitaaffit, ilaasortassarsiorneq, nammineq kajumissutsiminik ikiuuttartunik paarinniinnarnissaq, ulluinnarnarnilu qanoq iliornikkut taakkartorneqartut angusinnaappat. Tassa tamakkuupput Tiliumi inatsit malillugu ukimut peqatigiiffinnik naapisitsisarnissamut siullerpaami sammineqartut.

Naalagaaffiit Peqatigiit inuit innarluutillit pisinnaatitaaffii pillugit siammarsaaniarnermi inatsisileritooq inuillu pisinnaatitaaffiinik ilisimsaqarluartutoq Institut for Menneskerettighederimeersoq, Mette Fransen ilaatigut saqqummiisussatut Tiliumit qaaqquneqarpoq. Mette saqqummiigami eqqartorpaa peqatigiiffilerisutut inuinnartullu inuit innarluutillit Nunatsinni atuutilerluarneqarnissaa qanoq iliuuseqarfigisinnaaneripput. Aammattaaq Lars Midtiby, qallunaat nunaanni inuit innarluutillit peqatigiiffiisa kattuffianni pisortaq aamma akisussaasunik sunniiniarnermi qanoq iliortoqarsinnaanersoq soorlu pingaartuunersoq saqqummiisut ilagaat.

ATUAQQIGITTiliup isumasioqatigiisitsinera siullerpaaq