Frederik Elsnerip musikvideoliaa Skizo pingaarutilimmik oqariartuuteqarpoq

Tilioq Frederik Elsneri suleqatigalugu Skizo pillugu musikvediomik suliaqartitsipput. Isumaqarpugut erinarsuummi oqariartuutigineqartoq pingaaruteqartuusoq. Inunnut tarnikkut napparsimasunut isiginnittariaatsinik allannguinissaq pisariaqarpoq aamma inuiaqatigiinni tamanik peqataatitsineq inissaqartitsinerlu annertusartariaqarluni. F-imut erinaq Skizo pillugu apeqquteqarpugut, aanna inuit innarluutillit qanoq naapittarnera paasiniarlugu.

Nukappiaqqamik inuusuttumik 17-inik ukiulimmik skizofreneqartumik kiisalu katsorsarneqanngitsumik naapitsinerit pillugu oqaluttualaarsinnaavit? Qanoq naapippiuk aamma qanoq sunnertippit?

Hinnarik peqatigalugu Tunumut/Kalaallit Nunaata kangianut angalanitsinni naapipparput, assut attavigiuminaatsumik pissuseqarpoq. Kisianni qanoq inneranik apererusullugu misigivunga. Aallaqqaammut ittuukujukkaluarpoq taavali nappaatini ersertuussani pillugu ammasumik oqaluttualerpoq. Apersornerani isumassarsivunga aperalugulu nappaataa pillugu erinniorsinnaanersunga aamma qanoq misiginersoq. Nappaataa eqqartorneqartillugu kinaassusaa taanngilara aamma ataqqivara isertorusummat, aamma ilimagivara ullut ilaanni nappaatini pillugu katsorsarneqalerumaartoq. Inuttaa arlariiusutut pisusseqarpoq, soorlu inuit marluk pingasut ataatsikkut oqaloqatigalugit. Ilaanni illariasaartarpoq, nillialluni aammali aallaamalluni.

Erinarsuummi Skizo-mi suna oqariartuutigiviuk, aamma sooruna Skizomik ateqartoq ”Skizofreni”-unani.

-Nappaatip ilisimaneqarnera ersarinnerulernissaa anguniarpara. Tassami nukappiaqqap skizofreneqartup oqaluttuaa soqutigaara assullu sunnertiffigalugu. Skizomik ateqarpoq taaguminarmat aamma nuuteeqqqamut saqqummersumut eqqumiitsuliortorpalaartumik qulequtaammat.

Tusarnaartitsillutit angalanerni Sisimiuniininni aamma angerlarsimaffik ”Gertrud Rask Minde” pulaarlugu ineqartut meeqqat inuusuttullu innarluuteqartut appisimaarfigivatit, qanorippa? Qanoq ilinnut pingaaruteqartigiva tusarnaartitsillutit angalaninni aamma angerlarsimffinnut pulaartarnissaq?

-Uannut pingaaruteqarpoq meeqqanut inuusuttunullu innarluutilinnut aamma appisimaartarnissara. Inuttulli aallatut pineqartarnissaat pisariaqarpoq. Tassami sanngiinnerusortagut ikiortariaqarnerusarput. Pitsaasumillu inuuneqartariaqarput. Appisimaarfiginerini qungujulallutik aamma aalangaangata nuannarisaqaakka. Uummateqarfiginerulersutut misigisarpunga aamma peqqinnerusumik inuuneqarnissaannut tunniussaqartutut misigisarlunga.

Inuit tarnikkut napparsimasut qanoq naapittarpigit?

-Nipilersortarninni naapittarpakka attavigineqartarlungalu appisimaarfigerusunnerikka. Tamannalu nuannarisarpara.

Inuiaqatigiittut qanoq iliuuseqarsinnaavugut inunnut ersinngitsunik innarluutilinnut isiginnittariaatsinik allannguissagutta, soorlu skizofreneqartunut, Bipolarimik, ADHDimik., autismemik ajutoornerullu kingunerisaanik qaratsakkut ajoquteqalersunut, soorlu aamma aanaartoormit aamma meningitisimik peqquteqartunut?

Annerusumik paasisitsiniaanikkut aamma inuit pineqartut oqariartuuteqartarnerisigut. Ajornartorsiutit pillugit inuit paasinnittariaqarput, soorlu socialmediat aqqutigalugit aamma inuttut naapittarnerisigut, taava Kalaallit Nunaanni siuariartortoqalissangaluarpoq.

Skizofreni pillugu nammineq qanoq ilisimasaqartigivit Tasiilami nukappiaqqap inuusuttut skizofreneqartup naapinnissaa sioqqullugu, aamma itisilernerusinnaaviuk qanoq sunniuteqarnersoq?

-Skizofreni paasisimasaqarfigilaareerpara siornatigut, kisianni inuk taamatut atugaqartoq qanimut oqaloqatigisimanagu, tassa annertuumik uannut taanna sunniuteqarpoq, Skizo-lu taalliarivara, savalimmiormiulu erinarsortartoq erinarsuummi peqataavoq.