Naalagaffiit Peqatigiit inunnut innarluutilinnut ullorititaani Anja Hynne Nielsenip oqalugiaataa

Qujanaq aamma tusarnaartunut.
Nuummiit qanittumi Sisimiuliartussaasunga sarfaaruppoq. Poortuinissaq, taartumi tummeqqakkut kuffertinik ammukaassinissaq mittarfimmukarnissarlu – suna tamarmi pisariusunngoriasaarpoq. Suut pissusissamisoortutut isigisagut, tammariataarsinnaapput. Kinaluunniit innarluuteqaleriasaarsinnaavoq. Tassanngaannaq takkussinnaavoq. Soorlu sarfaarukkaangat taamaattartoq.

Kalaallit Nunaanni inuit tallimaagaangata, ataaseq imminut innarluuteqartutut nalilertarpoq. Innuttaasut akornanni minnerpaamik inuk ataaseq piginnaanikillisimasumik nalunngisaqartarpoq – immaqa timikkut innarluuteqarami, ersinngitsumilluunniit innarluuteqarami tarnikkulluunniit nappaateqarluni. Taakkulluunniit arlallit akuleriillugit. Taamaattoq suli tassa inuit piginnaanikillisimasut akimmiffissalersortarpavut, paaseqqaarnagit siumut nalilersoreertarlugit, tamakkulu aqqutigalugit inuiaqatigiit iluannut naligiissumik misigalutik akuunissaraluat pinngitsoortittarlugu.
Kalaallit Nunaanni inunnut innarluutilinnut illersuisortaajuvunga. Illersuisoqarfik, inuit innarluutillit kattuffiilu suleqatigisartakkavut peqatigalugit illersuisuuffikka inuit piginnaanikillisimasut ilaqutaallu sinnerlugit naligiinnerusumik periarfissinneqarnissaat pilersitseqataaffigissavara. Suliassaq tamanna pingaaruteqaqisoq suliarissallugu qilanaareqaara.

Eskimolog-itut retoriker-itullu ilinniarsimavunga. Ilaatigut Inatsisartut Allattoqarfianni sulinermik misilittagaqarpunga. Ernera Nuummi inunngorpoq CP-qarlunilu – tassa timimigut piginnaanikillisimavoq, noqartarlunilu. Qanigisaasut amerlasuut assigalugit aallaqqaammut ilisimasaqanngivippunga ‘imminullu ilinniartittariaqarsimallunga.’ Tamakku tunuliaqutigalugit ‘inatsisilerituuaranngorsimavunga,’ sungiusaasuuvunga (’minifys’ aamma miniergo’), meeqqallu killilimmik pisinnaasallit arsamik sungiusartarpakka. Innarluutilimmut qanigisaasuuneq asasaqarnerlu qanoq ittuusoq ilisimalluarpara – sorsoqataasaqaanga. Atorfimmut qinnuteqarsimavunga nammineq oqartussanut sukataartarnikooqigama. Kukkusumik aalajangiisarnerit kingunerisartagai qanoq ittarnersut ilisimalluarpakka, ingammillu tamakku nassatarisaannik suliassap ingerlanneqarnerata kinguaattoortarnera misillerfigisarlugu, meeqqap piffissaq eqqorlugu eqqortumik ikiorneqanngitsoortarneranik kinguneqartarpoq, tamatumalu kingunerisaanik piginnaasaqarfigigaluatik iluamik atorsinnaanagit. Aqqusaartakkat taamaattut uteriitsunngortissimavaannga, nalunngilaralu uteriilluni sukataarsinnaagaanni iluaqutaasartoq – ernera maanna allaat ilimaginngilluinnaraluakkatsinnik piginnaasaqalersimavoq. Ukiuni arlaqartuni Danmarkimi najugaqarpugut, kisianni kalaaliuvunga, Nunatsinni peroriartornikuuvunga kalaallisullu ilinniaqqilernikuullunga.

Inuit innarluutillit Illersuisoqarfiat iserfigisara malugaara sulisoqartoq pikkorissunik tunniusimalluartunillu, uissuumminaannarporluunniit takullugu ukiut amerlanngitsunnguit iluinnaanni Tilioq pileqqaarmalli maannamut qanoq angusaqarluarsimatiginersut takullugit – taamaammat pissusissamisoorpoq Inuit Innarluutillit Illersuisuattut siulera annertoorsuarmik sulisimasoq suliarpassui pillugit qutsavigissallugu. Takusimavara inuit innarluutillit kattuffii inunnut ataasiakkaanut qanoq pingaaruteqartartiginersut, nuannaarutigeqaaralu Tilioq Nunatsinni innarluutillit kattuffiinik suleqateqarluartuummat.

Tilioq akunnerup naanerani kingullermi Nunatsinni innarluutillit kattuffiinik ataatsimiisitsinera uannut aallartittussamut pitsaanerusinnaanngilaq. Ataatsimiinnermi tassani Nunatsinni innarluutillit pillugit politikeqarnermi kissaatigineqartoq naapertorlugu iliuusissanik pilersaarusiornerup nukittorsarneqarnissaa anguniarlugu isumaqatigiissutigineqarpoq sammisat sisamat immikkut sammineqassasut, taakku imminnut ataqatigiissuummata, taamatullu peqataanerulersitsinissaq eqqarsaatigalugu inuiaqatigiillu iluanni naligiinnerusumik periarfissinneqarnissaq pillugu pingaaruteqartuullutik:
• Ilinniartitaaneq Ilinniartitsinerlu
• Inissiat
• Innuttaasut nalinginnaat akornanni nukittorsaanissaq
• Innarluutillit pillugit paasinnittaatsit paqumisuutillu

Taakkuupput qitiusumik iliuuseqarfissat, innarluuteqartut allatulli atugaqarnissaat qulakkeerneqassapput. Takorloorpara Nunatsinni inuk innarluutilik kinaluunniit kisimiissanngitsoq, avataaniitinneqassanngitsoq, kinaluunniit kiserliussanngilaq. Kisianni qanoq? Ullumikkummi amerlasuut tamakkuninnga atugaqarput. Aaqqiissutissat tamaasa maani saqqummiussinnaanngilakka. Taamaattoq ukiorpassuanngulersuni suut ingerlannginnersut takusareerpagut – maanilu tamakku eqqaasariaqanngilakka.0

Kissaatiga tassaavoq aaqqiissutissanik nutaanik, aamma ilutsinik aqqutissanillu nutaanik nassaassasugut peqatigiillutalu inuiaqatigiit iluanni aamma inunnut killilimmik piginnaasalinnut atugaqartitsissasugut. Tassunga atatillugu aqqutissaq pingaaruteqartoq tassaavoq inuit innarluutillit pillugit isiginneriaatsit pimoorussilluta allanngortinniassagivut, kikkullu tamarmik inuiaqatigiit iluanni peqataatinneqarnissaat sulissutigissagipput. Politikikkut periarfissiissaagut, innuttaasutullu periarfissaq tamanna akorlugu inuit innarluuteqartut ulluinnarni peqataanerulersillugit suliffeqarfinni, ilinniarfinni sunngiffimmilu sammisaqartitsinermi. Taamatullu inuit innarluutillit periarfissat pilersinneqartut akorluassagaat.

Sineriatta isorartunerujussua innuttaasugullu ikittunnguunitta nassatarisaanik aaqqiissutissat allatut suliarisariaqartarpagut, nukiit periarfissallu qanoq ikkaluartut atorluarlutigit. Aaqqiissutissat inummit innarluutilimmiit inummut innarluutilimmut assigiinngiiaartarput, assigiimmik innarluuteqaraluarpataluunniit. Inuttut nammineq qinigassiisarnissaq aamma periarfissaasariaqarpoq. Ullutsinni meeqqat inersimasullu killilimmik piginnaasaqartut timersornikkut, kulturikkut sammisaqartitsinermi suliffeqarnissamulluunniit peqataatinneqarneq ajorput. 

Inuit Innarluutillit pillugit isummat pigiliutiinnakkat ilisimasaqarnermik, alapernaassusermik, ikiuukkusunnermik peqataatitsinermillu taarsersinnaagutsigit, innuttaasut tamatsinnut najoruminarnerusut pilersissavagut. Inuup naligiissumik inuiaqatigiit iluanni periarfissinnissaanut akimmisaarutaasussat pilersissinnaavagut nungusarsinnaallugilluunniit.
Inuit piginnaasakillisimasut pillugit eqqortumik iliuuseqarnissaq siusinaartumik iliuuseqarfiginngikkaanni tamanna akisuallaaqaaq. Eqqortumik iliuuseqartoqarpat, amerlanerit suliffeqalersinnaassapput, qanigisaasut oqilisaavigineqassapput, taakkuuppullu ulluinnarni isumalluutigineqartuartut arajutsineqarajuttartut. Ersoqatigiinnikkut inuiaqatigiit siuariartortut pilersissavagut taakkulu iluanni pissutsit aalaakkaanerusut.

Takorluugara tassaavoq Tiliumi inuit ersitsumik ersinngitsumillu piginnaasakillisimasut piviusumik inuiaqatigiit iluannut piviusorsiortumik peqataatinnissaat sulissutigissagipput, aamma assigiinngiiaassuseq sunaanersoq paasillugu ataqqillugulu. Tilioq tassaassaaq suleqatissaq eqeersimaartoq, ilisimasanik qitiusoqarfiusoq pilersitsiortortorlu, innuttaasut innarluuteqartut pisinnaatitaaffiisa nalinginnamik akuerineqarnerulissasut, politikikkullu qanorluunniit nuna tamakkerlugu najugarisamilu eqqarsartarnermi ilanngunneqartassasut. 

Takorluugara tassaavoq inuiaqatigiit pappiliatiguinnaanngitsoq FN-ip innarluutillit pillugit isumaqatigiissutaa malittarissagaat. Misilittakkama, ilisimasama isumassarsiammalu pilersitsisinnaassusilimmik kinguneqartussamik atorluarnissai qilanaarutigaakka, taamatullu nammineq pissutsit nutaat pillugit ilikkagaqarnissara.

Kattuffiit, peqatigiiffiit, illersuisut inissisimaffillit, inuit pisinnaatitaaffii pillugit isumalioqatigiissitat politikerit, ingammillu inuit pissutsinut toqqaannartumik attuumassuteqartut suleqatiginerat nangissallugu qilanaaraara.
Pitsaasumik kinguneqarluartussamillu oqaloqatigiittarnissaq qilanaaraara.
FN-ip inuit innarluutillit pillugit nunat tamalaat akornanni ulloqartitsineranni pilluaritsi!
Qujanaq.

Inuit innarluutillit illersuisuat Anja Hynne Nielsen, tusagassiortunit uani attavigineqarsinnaavoq: anja@tilioq.gl