Kalaallit Nunatsinni inuusugut tallimaagaangatta ilarput ataaseq innarluuteqarpoq. Kalaallit Nunaata FN’p innarluutillit pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissutaat unioqqutippaa. Inuit innarluutillit inatsisitigut isumannaatsuunerat annertuumik ulorianartorsiortitsivoq, inatsisit malinneqanngillat. Pissutsit ajortut malitsigiittarput. Amigartumik tapersersorneqarneq imaluunniit ikiorserneqarneq, immikkoortitaaneq, inuppalaanngitsumik nikaginnittumillu iliuuseqarfigineqarneq, atornerluineq persuttaanerlu – tamakkua tamaasa pillugit arlalinnik nappaatinik, atornerluinernik aamma imminut toqunnermik kinguneqartarnerat ilisimavarput, tamanna aamma qanigisaasunut atuuppoq. Piffissap ingerlanerani pisortat aningaasartuutaannik annertusisitsisarput. Assersuutitut taaneqarsinnaavoq inuusuttoq innarluutilik kommunip siusinaartumik soraarnerussutisiassaanik taamaallaat periarfissippaat, naak inuusuttoq nammineq allatut kissaateqaraluartoq.
Kommunit pisortallu suliffeqarfiutaat allat pillugit arlaleriarluni nalunaaruteqartoqartaraluartoq qisuariartoqarneq ajornera pillugu Tiliumit suliat annertuumik ernumanartutut isigaavut.
Ataqatigiissaarineq, akisussaaffiit akimorlugit iliuuseqarneq nutaaliornerlu pisariaqartinneqarput.
Akerlianilli ullumikkut innuttaasoq imaluunniit innuttaasup qanigisaa namminneerlutik pisortanut ataqatigiissaarisarput, tamannalu ilutigalugu ilungersunartorsiungaarput – amerlanerpaatigullu tusaaneqarneq ajorput.
“Ernumassutimma Tiliup paasissutissaataanit, naatsorsuutaanit aamma ilisimasanit katersinernit tunngaveqarpoq, taakkualu saniatigut kisitsisaatigineqanngitsut amerlaqaat”,
Inuit Innarluutillit Illersuisuat
Naalakkersuisunit Inuit innarluutillit pillugit Naalagaaffiit Peqatigiit isumaqatigiissutaata malinneqarnissaanut iliuusissatut pilersaarut tusarniaassutigineqarnikuuvoq. Iliuusissatut pilersaarut aningaasaliissutigineqanngitsoq iliuuseqarsinnaanngilaq. AIS2024-mi takussutissaqanngilaq innarluutillit pillugit iliuusissatut pilersaarusiortoqarneranik – iliuuseqartoqarpasilinngilaq. Iliuusissatut pilersaarummi aamma aningaasaliinissamik nassuiaatitaqanngilaq aamma siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aningaasaliisoqanngilaq. Taamatut pisoqarpoq naak Tilioq, IPS aamma MIO qanoq pingaaruteqarneranik erseqqissaareeraluartut. Tiliumit isumaqanngilagut aningaasaliissutit utaqqeqqittariaqarnerannik – tamanna ullumikkut pisariaqartinneqareerpoq. Tiliumummi aamma innarluutillit pillugit peqatigiiffinnut suliassamik annertuumik suliassaqareerpoq. Aamma Kalaallit Nunaat Inuit innarluutillit pillugit isumaqatigiissutaat malillugu inuit innarluutillit aalajangiiniarnermi isumasioqatigineqassallutillu ilaatinneqartussaapput, tassunga ilaapput meeqqat innarluutillit, peqatigiiffiit pineqartunut sinniisuusut aqqutigalugit. Taamaattumillu maannangaaq peqatigiiffinnut aningaasaliinissaq qulakkeerneqarnissaa pisariaqarpoq.
Taamaattumik inuit innarluutillit pillugit oqaaseqartartuattut Naalakkersuisoq Aqqaluaq B. Egede pineqartumut akisussaasuusoq, kisianni aamma Naalakkersuisoq Jess Svane, Naalakkersuisoq Erik Jensen kiisalu Naalakkersuisoq Hans Peter Poulsen ataatsimeeqatiseraakka. Inuit innarluutillit allatulli inuupput – suliassaqarfinnut tamanut iliuuseqartoqarnissaanik pisariaqartitsisoqarpoq taamaalillutik naleqartutut inuppalaartumillu inuuneqalersinnaaniassammata. Taamaattumillu aamma akisussaaffik naalakkersuisoqarfinni tamani ilisimasaqarfigineqarnissaanut pingaartinneqartariaqarpoq. Ataatsimiinnerni pitsaasumik isumalluarnartumik pissarsiaqarluarnartumillu ingerlapput. Qujanartumik politikerit ernumassutinnik ilaliipput tamarmillu kissaatigaat inuit innarluutillit pitsaanerusumik atugassaqartariaqarnerannik.
Politiikerinik oqaloqateqarninni isumaqatigiissutip malinneqarnissaanut iliuusissatut pingaarutillit kiisalu aaqqissuussaanermi ajornartorsiutaasut ullumikkut nalaattakkavut ukkatarineqarput. Allannguuteqartoqarnissaa ukkatarineqarpoq, poliitikerit angusaqarluartumik takorluugaqarnissaminnut sapiissuseqarlutik piviusorsiortumillu aningaasaliinissaat ukkatarineqarpoq, taamaalilluni inuit innarluutillit amerlanertigullu aamma ilaqutaat innarluuteqarsimappata nunatsinnit nuuttariaqannginnerat anguneqarsinnaaqqullugu.
Inuit aningaasaliiffigineqarnissaat eqqartorparput, taakkuuppummi uatsinnut iluaqutaasussat – inuiaqatigiinnimi kikkut tamarmik atorfissaqartippagut, tamanna namminiilivinnissamut tikkuussivoq.
Naalakkersuisoq Aqqaluaq B. Egede oqaloqatigineqarluarpoq, aaqqiissutissanik ukkataqarluarpoq ilaatigullu imatut oqaaseqarluni: ”Isumaqatigiissutigaarput iliuuseqartoqartariaqartoq aammalu innarluuteqartut susassaqarfianni aaqqissuussaanermi annertuumik unammillernartoqarmat. Naalakkersuisoq Tilioq suleqatigalugu, innarluuteqarnermik susassaqarfiup nukittorsarnissaannut kivinnissaannullu pisariaqartippaa, taamaasilluni inuit innerluuteqartut inuuniarnermikkut siunissaat pitsaaneroqqulllugu. ”
Naalakkersuisoq Erik Jensen ima isumaqataavoq: ”ukiuni arlalinngortuni sumiginnarneqarsimapput” Aningaasaqarnermullu isumaqatiginninniarnermi isumaqatigiissuteqartoqarsinnaaneranut ajornartoortitsinani. ”Iliuuseqannginnissatsinnut akissaqanngilagut.” Naalakkersuisoq Hans Peter Poulsen Tiliup 2024-mi ataatsimeersuarnissaanut soqutiginnilluarpoq, tamatumani Universelt Design qulequtarineqassaaq – taannalu tunngaviusumik inuit allaassutillit inissaqartinneqarnissaannik isumaqarpoq. Inuit piginnaasakinnerusut immikkoortikkunnaarnerisigut kikkut tamarmik inissaqartinneqarnissaat pilersinneqartarpoq.
Naalakkersuisut anguniagaat pitsaanerpaamik tunngavissaqartikkumallugit poliitikerit ataatsimeeqatigineranit pitsaasumik paaseqatigiiffiusumillu attasserusunnerat nuannaarutigilluinnarpara. Tiliup ilaatigut suliassaraa Kalaallit Nunatsinni inuit innarluuutillit atugaat pillugit aalajangiisartunut siunnersuisinnaaneq ilitsersuisinnaanerlu. Taamaattumillu aamma ilisimatitsissutigaara kommunit aamma oqaloqatigigai, taakkua aamma annertuumik akisussaaffimmik tigummiarmata – ilaatigut tamanna pisarpoq ukiumoortumik ataatsimeersuartitsinermi kisiannili aamma ataavartumik.
“Nuannaarutigaara politikkikkut aaqqissuussaasumik allannguisoqarusummat ukiunilu arlalinni iluatsinngitsumik iliuuserisimasat allanngortinnissaannut sapiissuseqartoqarmat. Inuiaqatigiitsinnut, kulturitsinnut nunatsinnullu tulluartunik nammineq aaqqiisutissatsinnik soqutiginnittoqarpoq. Aamma oqaatigineqarpoq inunnut ataasiakkaanut inuiaqatigiittullu aningaasaqarniarnikkut annerusumik aningaasaliisoqarnissaanik kissaateqartoqarmat, taamaasilluni ullumikkut ajornartorsiutaasut aaqqivigineqarsinnaaniassammata. Tilioq ineriartornermut tassunga ataavartumillu oqaloqatigiittarnissamut qaaqquneqarpoq. Tamanna nuannaarutigingaarpara,” taama Anja Hynne Nielsen oqarpoq nangillunilu:
“Taamaattorli suli neriuutigingaarparput siunertaq tamanna ukioq manna pilerumaartoq, imaluunniit Kalaallit Nunaat allatut isiginnittaaseqalerluni tassalu inuit tamarmik nukittut, naligiittut assigiimmillu pisinnaatitaaffeqarnerannik isigilerlugit takussutissiisoqarnissaa. Taamaallaat taamaaliornikkut nammineq nammatamik aningaasaateqartoqarsinnaavoq aammalu inuiaqatigiittut ingerlasoqarsinnaavoq. Poliitikerit namminneq maluginiarpaat inuiaqatigiit 20 procentiisa innarluuteqartut. Tassa innarluut kikkunnut tamanut atuussinnaavoq, aalisartut, piniartut, poliitikerit, pisortat – meeqqat, inuusuttut aamma utoqqaat. Taakkua amerlasuut Facebookimi #taasinerittitusindtit 500-nik ilaasortalinni ilaapput. Peqatigiiffiit nukkarsarnerisigut tunngaviusumik malitassaq una malipparput ‘Nothing about us without us.’”
Annertunerusunik paasissutissat apersuinissallu pillugit Inuit Innarluutillit Illersuisuat Anja Hynne Nielsen attavigiuk, oqarasuaat 26 28 71 imaluunniit mail: anja@tilioq.gl
Asannittumik inuulluaqqusillunga
Med kærlig hilsen
Anja Hynne Nielsen
Inuit innarluutillit oqaaseqartartuat - Handicaptalsmand
