Naalagaaffiit Peqatigiit nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit immikkut ittumik nalunaarusiortartuatat José Francisco Calí Tzayip Kalaallit Nunaannut tikeraareernermi kingorna oqaaseqarnermini, inuit innarluutillit pisinnaatitaaffitik ilorrisimaarutigissagunikkit annertuunik suli unammilligassaqarnera .ilungersunartuni pingaaruteqarluinnartutut taasariaqartuni ilaasoq oqarpoq, tamannalu ajornartorsiutini pingaarnerusuni takunerarlugu.
José Francisco Calí Tzay oqarpoq, inuit innarluutillit assigiinngitsutigut imminnullu attuumassuteqartutigut immikkoortinneqartarnerat pisartoq soorlu ilinniagaqarniarnermut iserniarneranni aamma ilinniartitaanissaannut tunngasuni aammali Kalaallit Nunaanni immikkoortinneqannginnissaannut inatsisitigut illersorneqannginnerat. Immikkut erseqqissarumavaa ilinniagaqarsinnaatitaanermut tunngatillugu pisinnaatitaaffiit malinneqanngimmata aamma assigiinngisitsisarnermut illersorneqanngimmata. Uanilu aamma ernumanartoqartippaa kinguaassiutitigut atornerlunneqannginnissamut illersuiniarneq aamma inuusuttut innarluutillit kukkusumik inissinneqartarnerat, soorlu utoqqaat illuinut.
Calí Tzayip aamma erseqqissarpaa, tikikkuminassuseq eqqarsaatigalugu ajornartorsiuteqartoqarmat, aamma immikkoortitsisarnerit kiisalu inunnik innarluutilinnik assigiinngisitsisarnerit ajornartorsiutaammata. Ernumasssutigaalu pingaartumik nunaqarfinni pissutsit inunnut innarluutilinnut ilungersunarnerusinnaaneri. Aammali assigiinngitsutigut ernumassuteqarpoq, soorlu inatsisitigut illersugaannginneq peqqutigalugu inuit aamma ilaqutariit Danmarkimut nuuttariaqalernerannik kinguneqartarmat, nuunnerminnilu naggueqatigiinnit inunnit kingoqqisuunertik pillugu aamma assigiinngisinneqartarmata. Tamannalu aamma Calí Tzay immikkut sammillugu Sisimiuni Tiliumut pulaarnermini oqaatigaa. Tassami nammineq kajumissuserinngisamik Danmarkimut nuuttariaqartarneq inuit innarluutillit qanigisaasalu ajornartorsiutigisarmassuk.
Angerlarsimaffeqannginnermut ajornartorsiortoqarneranut tunngatillugu, inuit innarluutillit aamma amerlasuut eqqungaasarmata, Naalagaaffiit Peqatigiit immikkut ittumik nalunaarusiortartuata Calí Tzayip Naalakkersuisut immikkut tamanik isiginnittumik iliuuseqarnissaq qulakkeerniarlugu suliniuteqaqquai, aamma uani imminnut ataqatigiittuni soorlu isumaginninnermut sullissisut, peqqinnissaq, ilinniarneq aamma suliffeqarneq eqqarsaatigineqassammata, aamma isumalluutit naammattut immikkoortinneqassammata, paasiuminartunillu takussutissiisoqartariaqartoq nalilersuiniarnermut atugassanik, ilumut angerlarsimaffeqannginnerup iliuuseqarfiginiarneqarnera sunniuteqarluartuunersoq.
- Naalagaaffiit Peqatigiit immikkut ittumik nalunaarusiortartuata Tiliumut pulaarluni oqaloqatigiittoqarnerani eqqartorneqarput, Kalaallit Nunaanni inuit innarluutillit assigiinngisinneqartarnerannut illersorniarlugit inatsit amingaataammat. Kalaallit Nunaannilu innuttaasut Naalagaaffiit peqatigiinnut inuttut ataasiakkaatut naammangittaalliuuteqarnissaminnut pisinnaatitaaffeqanngimmata, soorlu pisinnaatitaaffiit unioqqutinneqaraangata, Inuit Innarluutillit Illersuisuat Anja Hynne Nielsen oqarpoq.
Assi: Tiliumiit Nalagaaffiit Peqatigiit aallartitaannik aamma oqaloqateqartoqarpoq Sisimiuni peqatigiiffinniit allaniit peqataaffigineqartumik, soorlu ISI, Qimusseq, Eqaluk aamma Knud Rasmussenip Højskoleanit.
Inuit innarluutillit illersuisuata aamma immikkut nalunaarusiortartoq eqqumaffeqaqquaa soorlu inooqataaniarnermi aqutsisoqartarneranik ajornartorsiortoqarmat soorlu aamma aaqqissugaanikkut ajornartorsiuteqarmat, Kalaallit Nunaanni inuit innarluutillit atugaasa ajorsinerannik kinguneqartartunik. Inuit innarluutillit aamma ilaqutaasut tusaaneqarnissartik ajornartorsiutigisarpaat, soorlu innuttaasut najugaqatigiiffinni neqeroorutiniittut, tusaaneqartanngillat, meeqqanut innarluutilinnut ulloq unnuarlu angerlarsimaffinni inissinneqarsimasunut angajoqqaajusut imaluunniit atuartuutillit, tusaaneqartannginnerat, akerlianillu “suleqatikkuminaattuusutut” nalilerneqartartut, taakkuuppullu ikiorniarneqarnermikkut ilungersunartorsioreeqisut isumalluutissakereersuusullu.
- Immikkut ittumik nalunaarusiortartoq ilisimatipparput, Kalaallit Nunaanni inuit innarluutillit pinngortitamut aamma kulturimut imaluunniit sunngiffimmi aaqqissuussanut periarfissaqartuaannanngimmata. Pinngortitaq inunnut innarluutilinnut tikikkuminaalluinnarpoq tassami akissaatikereeqingamik. Tamannalu kulturikkut inooriaatsimullu peqataannginnermik misigisitsisarpoq. Inuppassuit inuunerup ilaani innarluuteqalersartut oqartarput pinialuttarunnaarsimallutik imaluunniit aalisarsinnaajunnaarsimallutik, naak tamakku inooriaaserisimangaluaraat aamma inuussutissarsiutigisimagaluaraat. Kinaassusermik annaasaq annertusarpoq. Peqataatitsineq amingaataasorujussuuvoq, timersornermi, inuit innarluutillit timersortinneqarnerat, sunngiffimmi aamma nunap inooqqaavisa innarluutillit peqataaffigisinnaasat amingaataapput, Anja Hynne Nielsen oqarpoq. Nunap inoqqaavi innarluutillit puigorneqartarput, ilaatinneqaratik, soorlu iliuusissatut pilersaarutini, tusagassiuutini, politikkimi, suliniutini, paasisitsiniutini il.il.
Tiliumiit Nalagaaffiit Peqatigiit aallartitaannik aamma oqaloqateqartoqarpoq Sisimiuni peqatigiiffinniit allaniit peqataaffigineqartumik, soorlu ISI, Qimusseq, Eqaluk aamma Knud Rasmussenip Højskoleanit.
Suli erseqqinnerusumik paasissutissanik perusuttunut imaluunniit apersuisoqarusuppat taava Inuit Innarluutillit Illersuisuat Anja Hynne Nielsen oqarasuaammut 26 28 71 attavigisinnaavat imaluunniit mailikkut:anja@tilioq.gl
