Marlunngorpat 2. maj tarnikkut nakuuserneq pillugu inatsisissatut siunnersuut Inatsisartut oqaluuserissavaat. Ingammik meeqqat innarluutillit tarnikkut nakuuserfigineqakkajuttuupput annertuumik kingunerlutitsisinnaallutik. Taamaammat tarnikkut nakuusernerup timikkut nakuusernertut isigalugu pinerluutinngortissanerlugu politikerit isummertussat, annertuumik akisussaaffeqarput.
Tarnikkut nakuuserneq ilungersunartumik innarliineruvoq, pineqartunut sivisuumik sunniuteqarsinnaalluni. Misissuinerit takutippaat, meeqqat assigiinngitsutigut nakuuserfigineqartartut akorngini ingammik tarnikkut nakuuserfigineqartartut imminnut pingaartinnerannut inuunerminnilu imminut isumagilluarsinnaanerannut innarliutaasartoq. ”Meeqqat tarnikkut nakuuserfigineqarsimasut akorngini amerlaqisut imminut toqunnissamik eqqarsaateqartarlutillu imminut toqoriartoqartarpoq. Kingunipiluutaasinnaasut aamma ilagaat taaqqunganeq annilaanganerlu, ilassarsiunnginneq, peqqinnanngitsumik nereriaaseqarneq imaluunniit isumaliorulussinnaanikkut pissutsikkullu ajornartorsiuteqalernerit. Taamaammat tarnikkut nakuuserneq unitsinneqanngikkaangami, annertuumik sunniutipiloqartarpoq,” inuit innarluutillit illersuisuat Anja Hynne Nielsen oqarpoq.
Tarnikkut nakuuserneq tassaavoq eqqunngitsuliorfigineqartup imminut pingaassutsimik misigineranik qarajaajuartoq. Taamatut pissuseqarneq ’paasissutisseeriaatitut’ kanngunarsaanermi, nikassaanermi, qinngasaarinermi imaluunniit nipangiussinikkut pilaanermi atorneqartarpoq. Pineqartut akorngini pissaaneqarneri nikingakkajupput, eqqunngitsuliorfigineqartoq qimaasinnaasarani ilungersuaqaluniluunniit aatsaat qinngasaarisumiit qimaasinnaasarluni, taanna qanigisarinngikkaangamiuk meeqqerivimmiluunniit sulisuuppat pinngitsoorsinnaasarlugu. Tarnikkut nakuuserneq eqqunngitsuliorfigineqartup imminut tatigisinnaaneranut piviusunillu eqqortumik isiginneriaasaanut annikillisaataasarpoq, kingusiinnaatigullu sunniutaasumik stressilersinnaalluni (PTSD) – nappaat, sorsunnernut, saassussinernut timikkullu naalliuttitsinernut attuumatinneqartaraluartoq.
”Tarnikkut nakuuserneq ulorianartuuvoq unitsikkuminaattuugami kiisalu sunniutai arriitsumik erseriartuaartarmata ajoqutaarujussuarsinnaallutillu. Taamaammat tamanna meeqqamut inummulluunniit pineqartumut annertuumik sunniuteqarnerluttarpoq. Taamaammat, tarnikkut nakuusernerup pinerlunnertut isigineqalernissaa peqqutissaqarluarpoq.” Anja Hynne Nielsen oqarpoq.
Inoqatip inuunermini periarfissaminik atorluaanissaa, tarnikkut nakuusernikkut aqunniarneqarluniluunniit killilersorniarneqartarpoq. Taamaammat tarnikkut nakuusernerup pinerlunnertut isigineqalernissaanut kiisalu inoqutigiit akorngini killilersuiniartarneq akiorniarlugu MIO meeqqallu illersuisuata annertuumik angusaqarnerat pillugu Tiliup nersualaarpai. “Inoqutigiit akorngini killilersuiniartarnerup inatsisissatut siunnersuummi ilanngunneqarnissaa pingaaruteqartoq, Tilioq isumaqarpoq. Inuiaqatigiit sorpassuartigut aqutsiniutaasutut killinersuinertalimmik ingerlanneqartillugit, ingammik innarluutillit taakkualu qanigisaat ikioqquneri tusaaneqanngitsoortarput. Inoqatinik aqutsiniarluni tarnikkut nakuusernerup sunniutipilui ilanngullugit pinerluutitut isigineqalerpata tamanna ilorraap tungaanut alloriarnerujussuussaaq.” Anja Hynne Nielsen oqarpoq.
Tiliup maluginiaqquaa, qanigisanut atatillugu tassani ”ueq/nuliaq imaluunniit aapparisaq, ilaqutaq, najugaqatigisaq” kisimik pineqanngimmata – nakuusertoq aamma tassaasinnaavoq paaqqinnittarfimmi sulisoq imaluunniit arlaat akisussaaffimminik atornerluisoq. Tarnikkut nakuusertoqartillugu tamatuma arlaleriarluni pisarsimanissaa ilimagineqarsinnaavoq, tarnikkut imminullu ikiornissamut piginnaasatigut innarluuteqarlutik qajassuuttariallit – nakuuserfigineqarnissaminnut ulorianartorsiornerusarlutillu, ikiorserneqanngitsoortarlutillu taperserneqanngitsoortarput. Inuit innarluutillit qanigisaasalu inoqatit akorngini aqutseriaaseq pissutigalugu tusaaneqanngitsoortartut soorlulu nakuusernerit tarnikkullu nakuusernerit pillugit isumakuluutaat malitseqartinneqartannginneri immikkut sammineqarlutik aaqqiissutissarsiortariaqartut, Tilioq isumaqarpoq.
Tiliup angalanermi nalunaartusiaani ”Tilioq Avannaani” 2020-meersumi atuarneqarsinnaavoq, “Timikkut tarnikkullu arnanut nakuuserneq Kalaallit Nunaanni annertuumik ajornartorsiutaasoq, ingammik qanigisariit akorngini. Paasissutissap tamatuma saniatigut arnat innarluutillit innarluuteqanngitsunit nakuuserfigineqakkajunnerat isumakulunnarpoq. Tilioq paasitinneqarpoq, arnaq ataaseq pillugu paasissutissiisoqarsimasoq, pisortaqarfiillu arlaannaalluunniit qisuariarsimanngitsoq.” Naqitaq Tiliup nittartagaani atuarneqarsinnaavoq tilioq.gl.
Innarluutillit immikkoortinneqartarnerat suli ajornartorsiutaajuarpoq, sulilu akiorniarlugu inatsisiliortoqarani. Suliakkiissutit soorlu persuttaanerit tarnikkullu nakuusernerit tusaaniarneqaratik, qajannartumik inissisimasut tamakkua ikiorserneqaratillu taperserneqartannginnerannut, immikkoortitsineq pissutaakkajuttarpoq.
Tilioq sulivoq Inuit Innarluutillit pillugit Nunat Tamat Isumaqatigiissutaat naapertorlugu. Imm. 16 naapertorlugu Kalaallit Nunaat pisussaavoq, inuit innarluutillit atornerlunneqarnissaminnut, nakuuserfigineqarnissaminnut angerlarsimaffimminnilu atornerlunneqannginnissaannut illersuutaasut inatsisit malittarisassallu atuutsissallugit; tassanilu erseqqarissarneqarpoq, arnat meeqqallu innarluutillit nakuuserfigineqakkajunnerullutillu atornerlunneqakkajunnerusut, taamaammallu tamanna Kalaallit Nunaata immikkut eqqumaffigisariaqaraa.
FN-imi Meeqqat pillugit isumaqatigiissummi imm. 19 naapertorlugu, Kalaallit Nunaat pisussaavoq, meeqqat tamaasa timikkut tarnikkullu nakuuserfigineqannginnissaannit allatulluunniit naalliutsinneqarnissaannit illersussallugit. Istanbul-imi isumaqatigiissummi immikkut ilanngunneqarpoq, arnat niviarsiaqqallu nakuuserfigineqarnissaminnut ulorianartorsiornerusartut, taamaammallu taakkua immikkut pisariaqartitsisut isumagineqarnissaat naalagaaffiit qulakkiissagaat. Arnat meeqqallu innarluutillit immikkut ulorianartorsiorput.
Inatsisissatut siunnersuut akuerineqassapput pilersaarutaavoq, Kalaallit Nunaanni Politiit Rigspolitiet peqatigalugit suliakkiissutit nakuusernermut tunngasut qanoq suliarineqartarnissaannut ilitsersuusiussapput. Taamatut pilersaaruteqarneq Tiliup tapersersorpaa, inatsit sunniuteqassappat atuutsilernissaa pingaaruteqaqimmat.
”Arnat meeqqallu innarluutillit immikkut qajannartuunerisa paasissutissiissutigineqarnissaat qulakkeerneqartariaqarpoq, kiisalu timikkut tarnikkulluunniit innarluuteqarneq apeqqutaatinnagit saaffiginniffissaqartariaqarput. Assersuutigalugu Nunatsinni qimarnguiit politiillu ilisimasariaqarpaat, immikkut ilisimasariaqakkat sumi nassaarisinnaanerlugit.” inuit innarluutillit illersuisuat oqaluttuarpoq. Taatuma saniatigu Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Institut-ip innersuussutaa isumaqatigalugu Tiliup innersuussutigaa, tarnikkut nakuusernerup inuiaqatigiinnut annertunerusumik paasititsissutigineqarneranut kiisalu meeqqanut, inuusuttunut immikkullu ilisimasalinnut ilinniarfinni isumaginninnerullu iluani ilinniartitsissutigineqarnissaanut aningaasaliisoqassasoq.
”Tarnikkut nakuusertarnerup pinerluutitut isigineqalernissaanut peqqutissarpassuaqarpoq, qanigisat tarnikkut nakuuserfigineqannginnissaannut inatsisitaaq illersuutaassaaq, inuup illoqatigiinnut qanoq attaveqarnera apeqqutaatinnagu. Neriuppugut tarnikkut nakuusernerup pineqaatissiissutaasinnaalernissaa pingaaruteqartoq politikerit nassuerutigiumaaraat,” inuit innarluutillit illersuisuat Anja Hynne Nielsen naggasiivoq.
Annertunerusunik paasissutissat apersuinissallu pillugit Inuit Innarluutillit Illersuisuat Anja Hynne Nielsen attavigiuk, oqarasuaat 26 28 71 imaluunniit mail: anja@tilioq.gl
