Tilioq taalliornermik isumasioqatigiisitsinera, taallanik atuffatsinneq, tusarnaartitsineq politikkikkullu oqallinneq.
Katuami Tilioq taalliornermik isumasioqatigiisitsinera tusarnaartitsineralu iluatsilluarpoq. Inuusuttut qulingiluat taalliortumik Caspar Eric-mit aallarnisaasumillu Jacob Nossellimik aammalu eqqumiitsuliortoq Rasmus Lyberth, Ole Kristiansenimillu isumassarsiorluarput. Inuusuttut taalliaat tallimanngornermi saqqummiunneqarpoq, oqariartuutinillu imartuunik imaqartoq ammasumik Katuap paarlersuani atuffassissutigineqarpoq. Isumasioqatigiisitsineq isummanik aallartitsingaatsiarpoq, peqataasullu amerlasuut pissarsiaqarsimaarlutik eqqarsaatissinneqarsimallutillu angerlarput. Rasmus Lyberth nipilersuusiamini nutaajusut marluk akornani soorlu oqartoq: ”Silarsuaq tamatsinnoorpoq, pisinnaatitaaffigut tamatta assigiipput”.
Oqaatsinik nuannersorpassuarnik utertitsiffigineqarpugut, inuusuttunik peqataasuniik aammalu tusarnaarianik, atuaanermilu oqallinnermilu peqataasunik, tamarmillu attortinnarisimallugu isumassarsiffsimalluarpaat.
”Nuannerpoq peqataalluni ulluinnarnilu eqqarsaatigineq ajukkakka eqqarsaatiginerulerlugit, soorlu takorluukkakka angorusutakkalu. Taalliornermik allannermillu nuannarisaqarama assut pissarsiaqaqaanga, ingammik inuit innarluuteqartut allat peqatigalugit. Neriuppunga tulleqassasoq.” – Paneeraq Heilmann.
Toqqaannartumik nutserisulerluni taalliaq Caspar Ericip inuusuttut suleqatigalugit sanaavat, saqqummiunneqartoq amerlasuunit attortissutigineqangaatsiarpoq. Taallaq takisuuliaq nuannersunik qiimasunik imartuunillu oqariartuuteqarpoq. Inuusuttut innarluutillit takorluugai, pisinnaatitaaffiillu kissaatigisaat, inuusuttunit allanit allaanerunngittut takussutissaavoq. Kisianni aamma tunngaviusumik inuttut pisinnaatitaaffiit uagut inuiaqatigiittut inuusuttut innarluutillit ullumikkut sumiginnarigut.
Taalliat oqariartuutillu inuusuttuniik isumasioqatigiisitsinermi ersarissaapput ajornartorsiutit aallaaveqartut aningaasaliinnginnermik, pingaarnersiuinnginnermiillu – tamannalu inuusuttunut inuunerup sinneranut – imminnut isiginerannut inuunermilu inissisimanerannut kingunerlutitsipput. Peqataasut ilaat allaffissamut allassimavoq ”Tilioq qujanaq”, ataaserlu oqaluttuarluni ukiorpassuarni ataatsimuualaaqatigiinnernut peqataasutut misigisimanikuunani, maannali peqataanermini namminioqqinnaarluni peqataasinnaatitaasimalluni.
Inuusuttut takorluugai qanoq allanik inuusuttunik takorluuisarnerat allaanerunngitsiginersoq takussutissiivoq:
”Takorloorpara Broadwayimi isiginnaartitsiverujussuarmi isiginnaartitsinissara”
”Takorloorpara qulimiguulinnut pilotiunissara”
Takorluukkalli ilai takussutissiipput qanoq inuusuttut innarluutillit aaqqissuussaanermik akornusersorneqartartiginersut:
”Takorloorpara inuttut ”nalinginnaasutut” isigineqalernissara”
”Takorloorpara nunatsinni systemi pitsanngussasoq”
”Takorloorpara kalaallisut oqalussinnaallunga”
”Takorloorpara amerlanernik kammalaateqarlunga”
”Takorloorpara inoqatima akornaniinnerulerlunga”
Nunatsinni innarluutilinnut akisunerpaaq iliuuserineqarsinnaasoq tassaavoq iliuuseqannginneq. Inuusuttut innarluutillit allatuulli inuusuttutut pisinnaatitaaffeqarnissaat pisussaatitaaffigaarput. Ataatsimoorfinnut peqataanissaat aammalu naatsorsuutigissagaat ilinniarnermut, timersornermut, ilaqutaqarnermullu pisinnaatitaaffii allaniik allaanerussanngittut.
Inuppassuarnut innarluutilinnut unamminartuukkajuppoq nammineq isummersinnaaneq, tamaasiorsinnaanerlu inuttut ineriartornermut pingaaruteqarluarpoq, malitsigimmagu imminut paasisinnaaneq imminullu tatigineq.
Sakkussanik tunniussivugut inuusuttunut, nammineq oqarsinnaanertik atorniassagamikku, nammineq upperisatik saqqummiussinnaalerniassagamikkit.
Isumasioqatigiinnermi imminut paaseqatigiinneq immikkuullarittoq pilersinneqarpoq, tatigeqatigiinneq inissaqartitsineq, sammisamullu pingaarutilimmut ukkassineq. Peqataasut ilaat oqarpoq:
”Nappaatigali suussusersineqarmat misigivunga namminioqqinnaarsinnaallunga”
Caspar Eric, Rasmus Lyberth, Ole Kristiansen aamma Paaliit Mølgaard eqqumiitsuliornermik ilisimasaminnik, nukissamik qanilaarnermillu tunniussipput – Inuusuttut periarfissanik, ataatsimoornermillu pissarsitinneqarput. Jacob Nossellip politikkikkut sunniuteqarsinnaanermik isumasiortippai imminnullu tatiginerulersillugit. Aaqqissuussaq manna misiliutaavoq, tamatumanilu ersersinneqarpoq suli amerlanerusunik isumasioqatigiittoqassasoq aamma inuusuttut innarluutillit nutaanik, nukittuunik, attaveqatigiinnernik ersarinnerusumillu isumasioqatigiinnermik pisariaqartitsisoqartoq. Pisariaqartitsineq tamanna Tiliup nukittorsarlugulu sulissuteqarfiginissaa siunniuppaa.
Caspar Eric aamma Jacob Nossellip ajornatorsiutigineqartut ilisarisinnaavai, taakkumi oqariartuugineqartut Danmarkimi innarluutillit inuusuttut aamma erseqqissartarsimavaat, innersuussutigaallu ataatsimoorlutik suaarutigisariaqaleraat. Isumasioqatigiinneq misiliutaavoq, nunatsinnilu inuusuttut tamarmik peqataatittariaqarpagut. Caspar Eric aamma Jacob Nossell takorloorpaat nunatsinnukaqqissinnaallutik, periarfissatullu isigalugu nunatsinni inuiaqatigiinni ajornartorsiutip takunngitsoorneqartarnera erseqqissariartorusullugu – inuiaqatigiinni eqimattarujoqarmat nuimanngitsunik ikiorneqarnissarlu pisariaqartitartik pineq ajoraat, naak pisinnaatitaaffigigaluarlugu – inuusuttorpassuarnullu tunngasuusoq.
Innarluuteqarnermut politikki eqqartorneqarnerani inuusuttut taalliaanni oqariartuutit nukittuut Caspar Ericimit, Innarluutillit pillugit oqaaseqartartumit Anja Hynne Nielsenimit aammalu Aqqaluk Lyngemit, Jacob Nossellimillu aqunneqarneranit politikkikkut oqallinnermi ilalerneqarput. Sooq innarluutillit pillugit suliassaqarfimmi taamak pingaartinneqanngitsiginersut qanorlu iliorsinnaanerluta eqqartukkat ilagivaat. Erseqqissaallu pingaarutilik Caspar Ericimit qaqinneqarpoq - Inuit innarluutillit qanigisaasalu, pingaartumik meeqqat inuusuttullu angajoqqaavi, ima ilungersuatigilerput, allaat qanigisat allat saqquminerulernissaannik pisariaqartitsisoqalerluni. Angajoqqaajusut kammalaatai ilaqutaalu maanna takusinnaalertariaqarpaat ajornartorsiutip annertussusaa aamma allannguutissamut piumasaqartoqartariaqarpoq. Taamaaliortoqartariaqarpoq ikiuiniarluni, kisianni aamma tamatsinnut attuumassuteqarmat – tamattalu eqqorneqarsinnaavugut; inuunitta ilaanni arlaatigut eqqorneqarsinnaavugut, taamaanngippat utoqqaligutta aamma eqqorneqarsinnaavugut. Inuiaqatigiinni 20-30 procent missaat pineqarput. Tamanna tusarnaartunit ilalerneqarpoq, tassani innarluutilimmut anaanaasoq oqaluttuarpoq, naaffeqanngitsumik ikioqquneq erloqinartuusoq, tamanna taamaappoq qanigisaasutut peqatigiiffimmullu ilaasortaasutut. Nukissaarunnartaqaaq. Politikerinit tamanna ilungersunartutut iliuuseqarfissatullu isigineqarnissaa pisariaqartinneqarpoq.
Maanna inuusuttut ulluinnarni atugaat takorluugaallu tusareerpavut -iliuuseqartoqanissaalu pisariaqartinneqarpoq.
Oqaaseqaatinut, paasissutissanut allanut imaluunniit apersuinissamut attavigineqarsinnaavoq Innarluutillit pillugit oqaaseqartartoq Anja Hynne Nielsen email anja@tilioq.gl
Asannittumik inuulluaqqusillunga
Med kærlig hilsen
Anja Hynne Nielsen
Inuit innarluutillit oqaaseqartartuat - Handicaptalsm
