Periarfissat assigiit Innuttaasut Tiliumut 2020-mi saaffiginnissutaannik nalilersuineq

una toorlugu atuaruk

Inuit innarluutillit illersusuisoqarfianut Tiliumut saaffiginnittartut ukiuni siuliini amerlanerusut nalilersuinermi allaaserineqarpoq, inuillu innarluutillit tapersersorneqarnissaannut inatsisip tamakkiisumik atuutikkuminaatsinneqartoq inerniliunneqarpoq.

Tilioq 2017-imi pilersinneqarneraniilli inuit siunnersorneqarnissartik kissaatigalugu saaffiginnittartut ukiut tamaasa amerliartorput, tamannalu aamma 2020-mi takuneqarsinnaavoq. Tiliumut 2019-imi saaffiginnittut 212-iusut ukioq 2020mi 249-iupput. Taamaasilluni katillugit inuit 614-it Tiliumut pisinnaatitaaffiit pillugit aamma inunnut innarluutilinnut sulianut tunngasunik maalaaruteqartarfinnut tunngasunik siunnersorneqarumallutik saaffiginnissuteqareersimalerput.

Inuit innarluutillit tapersersorneqarnissaannut inatsit 2020p aallartinnerani atuutilerpoq, nalilersuinermili takutinneqarpoq Kalaallit Nunaanni Naalagaffiit Peqatigiit inuit innarluutillit pillugit isumaqatigiissummi namminerisamik inuuneqarnissamik aamma inuiaqatigiinni peqataatinneqarnissamut pisinnaatitaaffiit qulakkeerneqarnissaannut ajornakusoortitsisoqartoq. Taamaattoqarneranillu ukiuni siuliini aamma takussutissaqarpoq.

Inuit innarluutillit 2020-mi saaffiginnissutigisaasa affaat tapersersorneqarnissamut ikiuutinullu sulianut tunngasuupput, soorlu aamma inuit innarluutillit pillugit allaffissornermi sulianut tunngasunik siunnersorneqarumallutik saaffiginnipput. Naak inatsit nutaaq ajornannginnerusumik ikiuutinik aamma tapersersorneqarnissamik periarfissaqartitsigaluartoq, naliliisoqarsinnaavoq inuit innarluutillit inatsit tamakkiisumik atuutinneqarnera suli misiginngikkaat.

Arnaq oqaluttuarpoq sipaarfigineqarsimalluni taamaallaat sapaatip akunneranut akunnerit pingaasut inummik ikorfartorteqarsinnaalluni. Angerlarsimaffimmini ikiorteqanngilaq, innaallagissatortumik kørestoleqanngilaq, angerlarsimaffimmini atortorissaaruteqarani taperserneqaranilu. angerlarsimaffia innarluutilimmut tulluarsagaanngilaq.

Meeqqat innarluutillit aamma sammineqarput
Meeqqat innarluutillit pisinnaatitaaffiisa malinneqarnissaat 2020-mi immikkut aamma sammineqangaatsiarput. meeqqat ikiuuteqarnermikkut inuiaqatigiinni neqeroorutigineqartartunut tamanut allat assigalugit iluaquteqarnissaat pingaaruteqarpoq, tassami meeqqat siunissami periarfissaannut sunniuteqartaramik. Tiliup nalilersuilluni nalunaarusiaani assersuut una ajornartorsiummik saqqummersitsivoq:

Meeqqanut arlalinnut autisme-linnut anaanaasoq oqaluttuarpoq, atuarnerup kingorna ornittakkami tapersersorneqarnissamik amigaateqarluni. Inummik ikorfartortimik pissarsinissaq ajornakusoorpoq, pappiaqqamimi allassimasarpoq marlunnik suliffeqartoq, tapersersortitut suligaanni inunnik isumaginnittoqarfimmit fritidsforvaltningimillu sulisorineqartutut allassimasarluni. Tamanna qanoq akileraartinneqartarnermut sunniuteqarpoq, katillugillu aningaasarsiat ikittuararsuusarlutik. Taassuma saniatigut oqaluttuaraa atuarnerup kingorna ornittagaq meeraanut tulluanngitsoq inuusuttunullu atuartunut innarluutilinnut tulluarsakkamik amigaateqartoqartoq.

Siusinaartumik pensionit aamma pilersuisussaatitaaneq aningaasaqarnikkut eqquinerluttarput
Siusinaartumik aamma utoqqalinermi pensionisiat kiisalu akiitsut angerlarsimaffeqannginnerlu Tiliumut saaffiginnissutinut peqqutaakkajupput. Tiliumi saaffiginnittunit tusarajuppagut inuit innarluutillit tunngaviusumik pisariaqartitatik akissaqarfiginagit pissarsiariuminaatsittaraat. Taamaasillunilu Kalaallit Nunaanni inuit innarluutillit pillugit isumaqatigiissummi artikeli 28 atuutinniarlugu ajornakusoortinneqarpoq. Tassa inuuniarnikkut toqqissisimaneq pisinnaatitaaffiuvoq.

Siusinaartumik aamma utoqqalinermi pensionisiat Tiliumut saaffiginnissutigineqartartut pingajorarterutigaat. Ajornartorsiutigineqartartorlu unaavoq kommunini siunnersuisarnerup amingartarnera. Pisortat pensionisiaqartitsisar-nerannut tunngasunik saaffiginnittoqartarpoq, tassa inuit innarluutillit qinnuteqaateqartut tapisiaqalernissaminnut utaqqinerminni piffissami sivisuumik isertitaqanngivissortarmata. Aammali inuit pensionisiaqalernerminni tapisiat annertussusissaannik aalajangiussamik paasitinneqarluarsimanngitsut imaluunniit sooq piginnaanngorsaqqinneqarnissamut aggersangaanerlutik paasiuminaatitsisarput. Pensionisiaqarnermut tunngasunik saaffiginnittoqaraangat pilersuisussaatitaanermut apeqqut aamma sammineqartarpoq. Pilersuisussaatitaanermut aalajangersagaq siusinaartumik pensionisiat annertussusilerniarnerani aapparisap isertitaanik nalilersuinikkut annertussusiliisoqartarmat.

Arnaq innarluutilik aappanilu ineqatigiilerusupput, taanna aamma siusinaarluni soraarnerussutisiaqarpoq. Arnaq siusinaarluni soraarnerussutisiami saniatigut aningaasarsiulaartarnini pissutigalugu nalornivoq, nalugamiuk ineqatigiilerunik aappami siusinaarluni soraarnerussutisiai appassanersut.

-Tilioq piffissami matumani inuit innarluutillit illersuisoqanngilaq, taamaasilluni Tilioq kommunini aamma inatsisartuni ilaasortanut naalakkersuisunulluunniit inuiaqatigiinniluunniit arlaannaanut pitsanngorsaatissatut iliuuserineqarsinnaasunik inassuteqaateqarsinnaanngilaq, allatseqarfimmi aqutsisuugallartoq Anna Ida Hallgaard Jonsson oqarpoq.

Taamaattoq Tiliumiit saqqummersitaq ”Namminerisamik inuuneqarneq”, innuttaasut 2017-imiit 2019-imut saaffiginnissutaannik nalilersuinermi inassuteqaatit innersuussutigiinnarsinnaavagut, tassani Tilioq inuit innarluutillit tapersersorneqarnissaannut inatsisip atuutilersinniarneqarneranut ukuninnga ilaatigut inassuteqaateqarnikuummat:

-kommunit aalajangiinerni maalaaruteqarnissamut periarfissaqarneq pillugu innuttaasunut ilitsersuisarnermi suleriaatsinik aalajangersimasunik atuutilersitsissasut.

-Kommunit inunut innarluutilinnu tapersiisarneq pillugu sulianik suliarinninnermi illersuisoqarnissamik tamatigut neqerooruteqartarnissaq qulakkiissaagaat.