Ækvivalenten

Periusissiaq 2019-2020

Inuit innarluutillit illersuisuata Christina Johnsenip aamma Inuit innarluutillit illersuisoaqarfiata allatseqarfianit periusissiaq 2019-2020-mut atuuttussami samminiakkat aalajangerneqarput.

Periusissiami Inuit innarluutillit illersuisuat pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 1, 29.maj 2017-meersoq kiisalu inuit innarluutillit illersuisuata ukiuni kingullerni misilittagariligai aallaavigineqarput, inuit innarluutillit illersuisoqarfiat pillugu misissueqqissaarnerit aamma inuiaqatigiinni pissutsit inunnut innarluutilinnut sunniuteqartut misissuataarneri aallaavigineqarlutik.

Periusissiami ukiuni marlunni atuuttussaavoq, tamannalu inuit innarluutillit illersuisuata atorfiata sivisussusaanut naapertuivoq.

Inuit innarluutillit pillugit suliaqarnermi ilisimasat annertunerusut

Inuit innarluutillit pillugit ilisimasat pitsaasumik ilusilersukkat killeqarput. Inuit innarluutillit atugaat pillugit ilisimasat nalunaarusianik tamakkiisuunngitsunik kiisalu amingaateqaqisunik imalinnik aamma inuit innarluutillit namminneq saaffiginninnikkut oqaluttuarisartagaannik kiisalu inuit innarluutillit peqatigiiffiisa oqariartuutigisartagaannik tunngaveqarput.

Paasissutissaateqannginneq ilisimasaqannginnerlu kalaallit inuiaqatigiit akornanni isummanik nutaartaqanngitsunik pigiliutiinnakkanillu pilersitsisarput. Ilisimasanik takussutissartalinnik annertunerusumik pigisaqalernikkut inunnut innarluutilinnut unammillernartut anginerit inissinneqarsinnaapput.

Tiliumut innuttaasut saaffiginnissutigisartagaasa tikkuarpaat inuit innarluutillit, qanigisaasa, sullissisuisalu inuit innarluutillit pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissut annikitsuinnarmik ilisimaneqarpoq, pisinnaatitaaffiillu pillugit ilisimasat killeqartut.

Inuillu innarluutillit misigisarpaat pigiliutiinnakkanik isummanik aallaveqartunik naapinneqartarneq kiisalu inuit innarluutillit pillugit aalajangiuterikkanik isumaliortaaseqartoqartoq.

 

Periusissiami anguniagassat:

  • Inuit innarluutillit atugaallu pillugit annertunerusumik tunngavissalinnik takussutissalinnillu paasissutissanik pilersitsineq.

  • Inuiaqatigiinni inuit innarluutillit, inuunerat atugaallu pillugit paasissutissat ilisimasallu annertunerusut.

  • Inuit innarluutillit, qanigisaat kiisalu sullissisut inuit innarluutillit pisinnaatitaaffiinik ilisimasaqarnerulernissaat.

Attaveqarfeqalerneq attaveqarfeqaannarnerlu

Inuit innarluutillit pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissummi immikkoortortat arlallit Kalaallit Nunaanni suli maannakkumut malikkuminaatsinneqarput.

Inuit innarluutillit pisinnaatitaaffii eqquutsinneqartanngillat naak poltikikkut suliniartoqaraluartoq aamma inunnut innarluutilinnut peqatigiiffiit tunniusimallutik suliaqarluartaraluartut. inuit innarluutillit atugaat pitsanngorarneqassappata taava politikikkut siamasissumik kajumittumik soqutiginnittoqartariaqarpoq, aamma oqartussat tamarmik, kattuffiit, peqatigiiffiit, siunnersuisoqatigiit aalajangiisartullu suleqatigiittariaqarput misilittakkaminnik ilisimasaminnillu avitseqatigiittariaqarlutik.

Tiliumit taamatut suleqatigiinnissaq peqataaffigalugulu nukittorsarumavarput.

 

Periusissiami anguniagassat:

  • Tiliumit suleqatigiinneq aqqutigalugu inuiaqatigiit peqatigiiffinnut, kattuffinnut, siunnersuisoqatigiinnut kiisalu aalajangiisartunut attaveqatigiinneq nukittorsarusuppaa.

  • Tiliumit politikikkut aalajangiisartut, oqartussat aamma nunatsinni nunanilu allani institutionit akornanni attaveqatigiinneq pitsanngorsaavigeqataarusuppaa.

Suliffeqarfiit inissaqartitsisut

Inuit innarluutillit suliffeqartut pillugit kisitsisit erseqqissut pigineqanngillat, Tiliumiilli ilimagineqarluinnarpoq taakku amerlavallaanngitsut.

Taamatut ilimasunnerput kommunimi sullissisunik, inunnik innarluutilinnik kiisalu inuit innarluutillit peqatigiiffiinik naapitaqartarnitsinnit tunngaveqarpoq. Suliffeqarneq inuiaqatigiit aningaasaqarneranut iluaqutaaginnarani aammali inuunerup pitsaassusianut kiisalu nammineq aalajangiisinnaanissamut periarfissamut iluaqutaaginnanngilaq aammali inuiaqatigiinnut akuunani mattunnissaraluamut pinngitsoortitsissaaq.

Inuiaqatigiinnilu aamma suleqatigiit akornanni innqarluuteqarneq pillugu annerusumik paasinnittoqalissaaq taamatullu pigiliutiinnakkanik isummanik annikillisaasoqassalluni. Tiliumit inuit innarluutillit sulilernissaannut periarfissaqalernissaat suliniutigineqartuassaaq.

Taamatut siunertaqarnermi imaassanngilaq inuit innarluutillit pinngitsaalillugit sulilersinniarneqassasut, ima innarluuteqartigippata sulisinnaanatik. Tiliumit sulissutigineqarniarpoq suliffeqarnermi inuit innarluutillit inissaqartinneqarnissaat, soorlu nikittaartumik sulisinnaanikkut, suliffiillu nikerartut pilersinneratigut. Tilioq isumaqarpoq kikkut tamarmik tunniussassaqartut.

 

Periusissiami anguniagassat:

  • Tiliumiit suliniutigienqarpoq suliffeqarnermi inuit tamarmik inissaqartitsinenqarnissaat.

  • Tiliumiit anguniagaavoq inuit innarluutillit sulilerniarneranni akimmiffiit piiarneqassasut.

Ersarissuuneq saqqummilaarnerlu

Inuit innarluutillit sumiiffimminut Sisimiunuinnaq atuutinngilaq. Kalaallit Nunaata inuit innarluutillit illersuisoraat. Tiliumut pingaaruteqarpoq inuit innarluutillit, qanigisaat sullissisuilu sineriammi sumiluunniit tikillugit oqaloqatigisinnaanissaat.

Tilioq sulinermini najukkani pissutsit misigineqartartullu ilannguttarlugit suliniarpoq. taamatut Tiliumi ilisimasat aamma suliat pitsanngorsarneqassapput, tasssami Kalaallit Nunaanni innarluuteqarneq aamma inuuneq pillugit assigiinngiiartumik paasisaqarnermik kinguneqassammat.

Tiliumit ilisimasat annertusarneqarusupput, tamannami inuit innarluutillit Kalaallit Nunaanni inuunerannik assigiinngissitsaartumik paasissutissanik pigisaqalersitsissammat, Tiliumiit sineriammi unammillernartutut takusat tusakkallu politikkikkut aalajangiiffigineqarnissaat suliniutigissavai, unammillernartinneqartullu nunatsinni nunanilu allani saqqummilaarnerusumik oqariartuutigisassallugit.

 

Periusissiami anguniagassat:

  • Inuit innarluutillit atugaat pillugit paasisaqarniarnermi Tilioq ukiut tamaasa minnerpaamut kommunimut ataatsimut paasisassarsiorluni angalasassaaq.

  • Nunatsinni najukkanilu innarluuteqarnermut politikkimik pilersitsisoqarnissaanik Tilioq suliniuteqassaaq.

Kikkut tamarmik ilinnigaqarnissaat

Meeqqat innarluutillit meeqqat atuarfiannit ilinniagaqalissutaasinnaasumik inaarutaasumik misilitsittartut qanoq amerlatiginersut maannakkut erseqqissumik kisitsisaatigineqanngillat, imaluunniit inuit innarluutillit qanoq amerlatigisut ilinniakkamik naammassinnissimanersut kisitsisaatigineqanngillat.

Tilioq arlalinnit saaffigineqartarpoq, saaffiginnittuniillu oqariartuutigineqarpoq ilinniartitaanermi unammillernatorpassuaqartoq. Immikkut atuartitsisinnaasunik amingaateqartoqarpoq, ilisimasanut ikiuutinullu periarfissat amingarput, taakkuuppullu inuit innarluutillit allat assigalugit ilinniagaqarnissaannut tunngavissiisussaangaluit.

 

Periusissiami anguniagassat:

  • Ilinniartitaanermi inunnut innarluutilinnut akimmiffiunerpaasartut qulaajarlugit.

  • Tiliumit anguniagaavoq inuit innarluutillit ilinniagaqarsinnaalernissaat.

Nuna tamakkerlugu innarluuteqarneq pillugu politikkikkut iliuusissatut periusissiaq

Inunnut innarluutilinnut susassaqarfik isumaginninnermut tunngasunuinnaq attuumassuteqanngilaq. Inunngornermi inuunerulluunniit ingerlanerani innarluuteqalertoqarsinnaavoq, innarluut ukioqanngilaq.

Innuttaasut innarluutillit ikiorneqarnissaminnut pisinnaatitaaffiata malinneqarnissaa qulakkeerneqassappat, oqartussat, najukkami nunamilu tamarmi institutionit ataatsimoorlutik anguniagaqarlutillu siunnerfeqartariaqarput, taamaasillutik innarluuteqarnermi tamakkiisumik suliniuteqartoqarsinnaaniassammat, inunngornermiit toqunissap tungaanut.

Inuit innarluutillit pisinnaatitaaffiisa malinneqarnissaat qulakkeerniarlugit oqartussat akimorlugit tamakkiisumik siunissamullu isigisumik pilersaarusiortoqartariaqarpoq.

 

Periusissiami anguniagassat:

  • Tilioq nuna tamakkerlugu innarluuteqarneq pillugu politikkikkut iliuusissatut pilersaarusiortoqarnissaanut suliniassaaq aamma ilusilersorneqarnissaanut tapersiissaaq.