Tiliup “Innarluuteqarnermut Isummat” saqqummersippaa

Tilioq Ilisimatusarfimmi lektori (ph.d.) Steven Arnfjord suleqatigalugu innuttaasut isumaannik misissuinermik naliliineq ”Innarluuteqarnermut Isummat” Katuap inersuaaraani novemberip 17-ani nal. 13.00 saqqummiuppaa, misissuinermi inernerit saqqummiunneqarlutik, aammali paasisimasallit suliffeqarnermi inunnik innarluutilinnik peqataatitsineq pillugu oqallitsinneqarput.

Saqqummersitsinermut atatillugu saqqummiussaqartut

Una toorlugu atuaruk

Ilisimatusarfimmi Lektorip Steven Arnfjordip Innarluuteqarnermut isummat pillugit saqqummiussaa. Qallunaatut saqqummiussaq

una toorlugu atuaruk

Sara Jilsø Fleischerip suliamut tunngasumik ilisimasalittut saqqummiinera. Suliffeqarniarnermut tunngasoq atuaruk. 

Nuna tamakkerlugu isumasiuilluni misissuinerup takutippaa, inuiaqatigiinni inuit 61%i inunnut innarluutilinnut naliginnaasumik pigiliutiinnakkanik isummersortarsorineqartut. Inuiaqatigiit inunnik innarluutilinnik attaveqarnissamut pisussaaffeqannginnerusumillu attaveqartarnissamut akuersaartut amerlanerupput, taamaattorli qanigisatut sunniuteqarluartutullunniit attaviginissaannut tunngasunik apersorneqaleraangamik akuersaannginnerulersarput.

-Inuit innarluutillit illersuisuattut sulininni pingaartippara inuiaqatigiinni inunnut innarluutilinnut atugassarititaasut pissutsit pillugit paasisimasaqartoqarnerulernissaa anguniassallugu, aammali isiginnittariaatsimik qanganitsertumik, iluaqutaanngitsunillu periutsinik allannguiniarniartoqassasoq. Unalu inunnut innarluutilinnut inuiaqatigiit isumaannik misissuinermik naliliineq siullerpaaq, paasissutissanillu pingaarutilinnik Tiliumut pissarsiaqaataavoq, taannalu inunnut innarluutilinnut pitsanngitsunik isummanut allannguiniarnermut qaammarsaanermullu sulinermi atussavarput.

Naliliinermi anguniarneqarpoq inuit innarluutillit inuiaqatigiinni peqataaniarnerat paasisaqarfigissallugu, naliliinerlu inuiaqatigiit tamanik inissaqartitinerulernissaannut iluaqutissatut atoneqassasoq.

-tamakkiisumik inerniliinerup takutippaa inuiaqatigiinni inunnut innarluutilinnut pigiliutiinnakkanik isummersortoqartartoq. Misissuinermilu akissuteqartut 12%iinnaat isumaqartut inuiaqatigiinni inunnut innarluutilinnut pigiliutiinnakkanik isumaqartoqanngitsoq. Nunatsinni inuit innarluutillit piginnaasaqarnerat kiisalu inooqataasinnaassuseqarnerat naliginnaasumik upperinerusariaqarpagut, tamannalu nunatsinni tamatta tutsuigilissallugu sulissutigisariaqarparput.

Innuttaasut inunnut ersinnitsunik innarluutilinnut tunuarsimaarnerusarput

Misissuinermi inerniliussarineqarpoq inuiaqatigiit inunnut tarnikkut innarluuteqartunut attaveqarfeqarnissamut tunuarsimaarnerusartut inunnut timikkut innarluuteqartunut attaveqarfeqarnissamut sanilliullugit. Tassami Kalaallit Nunaanni aperineqartut quliuppata quligiluat timikkut innarluutieqartunik attaveqarfeqarnissamut akuersaarnerusarput. Taamaattorli inunnut tarnikkut innarluutilinnut attaveqarfeqarnissamut aperineqartut quliuppata arfineq –marluk akuersaartarput.

Taamatut assigiinngitsumik isummertoqartarnera ersarinnerulerpoq, qanigisat aamma sunniuteqarluartut attaveqarfiit apeqqutigineqartillugit. Nunatsinni politikkikkut aqutsisut pillugit apeqquteqarnermi, taava taamaalllaat aperineqartut 35%iinnaasa inummik tarnikkut innarluutilimmik inatsisartuni ilaasortaqarsinnaaneq akuersaarpaat. Assersuutitullu aperineqartut 81%iisa inuk timikkut innarluutilik inatsisartuni ilaasortaasinnaanera akuersaarpaat.

-Tamatta politikkikkut suliaqarnissamut pisinnaatitaaffeqarpugut aamma ilaqutaqarnissamut namminerisamik inuuneqarnissamullu pisinnaatitaaffeqarluta. Misissuinermi paasinarsivoq inummik innarluutilimmik inatsisartuni ilaasortaatitaqarnissamut tunuarsimaartoqartoq, imaluunniit inummik innarluutilimmik aappaqarnissamut tunuarsimaartoqartoq. ”Innarluuteqarnermut isummat” arlalinnik innersuussinernik imaqarpoq, soorlu inuit innarluutillit inuiaqatigiinni peqataatinneqarnerunissaanut siunertaqarlutik, assersuutigalugu tusagassiuutini KNR-ip aallakaatitassiaanni inuit innarluutillit naliginnaasumik peqataaatinneqarnerunissaannut tunngasunik, aamma innarluuteqarnermut tunngasuinnaanngitsuni aallakaatitassiani peqataatinneqartarnissaat, Christina Johnsen oqarpoq.

Suliffeqarneq aamma ilinniartitaaneq inunnut innarluutilinnut pissarsiariuminaapput.

Naliliinemri inuit 1.000it apersorneqarput, taakkunanngalu 20%-ngajaat nammineq  imminnut nalilerput innarluuteqarlutik. Assigiinnarpaa inuit tallimaappata ataaseq innarluuteqartarpoq. Misissuinermilu paasinarsivoq inuit innarluutillit suliffeqannginnerusartut aamma ilinniagakinnerusarlutik inunnut innarluuteqanngitsunut sanilliullugit. Tamannalu Tiliumiit aallaavigineqarluni, inuit innarluutillit nunatsinni assigiinngitsuni ilinniarfinni ilinniagaqalernissaannut aammali suliffeqalernissaannut annerusumik suliniuteqartoqarsinnaanera tikkuarparput. Suliffeqarnermilu aaqqissugaanerusumik systemeqarnikkut inuit innarluutillit peqataatinneqarnerulersinnaasut.

-Suliniuteqartoqarpallu imminut akilersinnaalluarpoq. Nunarput isumalluutissaqarnerulissaaq, peqataatitsinerulerluni aammali inuiaqatigiinni tamanik inissaqartitsisutut tamallu oqartussaassusaannik pingaartitsineq takutissavaa. Suliffeqarnerlu eqqartortillugu sulisussaaleqineq annertuvoq, ilinniartitaanerullu tungaatigut, ilinniartukinneq peqqutigalugu amerlanerusunut inissaqartaraluarpoq.

Naliliinermi innersuussutigineqarpoq politikkerit siuttuusariaqartut akuersaanngitsumik isummanik allannguiniarnermi inunnillu innarluutilinnik assigiinngisitsilluni immikkoortitsisarneq qaangerniarlugu inunnik innarluutilinnik assigiinngisitsisannginnissamut inatsisiliortoqartariaqartoq.

-Inuiaqatigiinni amerlasuut, tassa tallimaagutta ataaseq innarluuteqarluni inuuvoq, taavalu innarluuteqartumut qanigisaasut ilanngukkutsigit, suli inuiaqatigiinni pineqartut amerlaninngortarput. Taakku assigiinngisinneqarlutik immikkoortinneqartannginnissaannut annerusumik illersorneqartariaqarput, innarluuteqarneq peqqutigalgu assigiinngisitsilluni immikkoortitsisarneq inerteqqutinngortinneratigut, tamannalu ersarissumik oqariartuuteqarnermik malitseqassaaq, inuiaqatigiittut immikkoortitsisarnermut akuersaartuunnginnitsinnik. Inuiaqatigiit inunnut innarluutilinnut isiginnitaasiat akuersaanngitsumillu isummertarnerat allanngortikkuminaassinnaavoq, sualummik politikkikkut inunnut innarluutilinnut assigiinngisitsilluni immikkoortitsisarnermut inerteqquteqartoqalernissaannut sulissuteqartoqartinnagu, Inuit Innarluutillit Illersuisuat Christina Johnsen oqarpoq.

Una toorlugu atuaruk

Naliliineq

HS-Analysemiit nuna tamakkerlugu inuit 1.000t isumaannik telefonikkut apersuilluni misissuineranik tunngaveqarpoq, inuit timikkut tarnikkullu innarluutillit pillugit isumaannik apeqquteqartoqartarluni. Aammali itisiliilluni suliffeqarfinni HR-imik suliaqartut aammali pisortat apersuisoqarpoq, suliffeqarfiillu sulisussarsiornermi inuttassarsiuinermi inuit innarluutillit qinnuteqarsinnaanerannik kaammattuuteqarsimanersut tigulaarinikkut misissuivigineqarput.

Katuap inersuaaraani pisut toqqaannartumik youtubemi aallakaatinneqarput. 

Innersuussinerit

inuit innarluutillit Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni pisinnaatitaaffeqarnissaannik qulakkeerutaasussanik ima innersuussuteqarpoq:

  • Innuttaasut 61%-ii isumaqarput inuit innarluutillit pillugit pigiliutiinnakkanik isumaqartoqartoq – innuttaasullu 12%-iinnaat isumaqanngillat inunnut innarluutilinnut tunngatillugu pigiliutiinnakkanik isumaqartoqartartoq. Nuna tamakkerlugu ataatsimut anguniagaasariaqarpoq innuttaasut amerlanerpaar taasa inuit innarluutillit piginnaasaannik inuiaqatigiinnilu pisinnaasaannik tutsuiginninnerulernissaat. Taamaalillutik inuiaqatigiit assigiinngiiaartunik inissaqartitsinerulissapput.
  • Politikerit inunnut innarluutilinnut tunngatillugu tunuarsimaarnernik kinaassusersiornermillu atuuttunik annikillisaaniarnermi siuttuusinnaapput kinaassusersiornissamik inerteqquteqalersitsinikkut, innarluuteqarneq tunngavigalugu kinaassusersiorneq inatsisinut naapertuukkunnaarsillugu.
  • Innarluuteqarneq innuttaasut innarluuteqanngitsut naligalugit qanigisanut, inoqatinut sunniuteqarluartunullu attaveqarsinnaanermut akornutaassanngilaq. Toraagaqarluni suliniuteqartoqarsinnaavoq inuit innarluutillit, taakkua ulluinnarni inuunerat inuuniarnerminnilu atugaat pillugit paasisimasaqar nerulersitsiniaalluni.
  • Inuit innarluutillit ilinniagakinnerupput suliffeqarfinnullu attaveqannginnerullutik. Tamanna ilaatigut iliuuseqarfigineqarsinnaavoq inuit aalasinnaassutsimikkut innarluutillit inuiaqatigiinni ingerlatsivinnut suliffeqarfinnullu isersinnaanissaanik qulakkeerinikkut.
  • Inuiaqatigiinni assigiinngitsutigut sulissutigineqarsinnaavoq inuit innarluutillit ingammillu inuit takussaannginnerusunik takussaanngitsunilluunniit innarluutillit pillugit ilisimasaqarnerulersitsinikkut taamalu taakku pillugit pigiliutiinnakkanik isummiussisoqartarneranik annikillisaalluni. Assersuutigalugu tarnikkut innarluuteqarnermut tunuliaqutaasunik innarluutigisallu ulluin narni inuunermut qanoq sunniuteqartarneranik sunniuteqartannginneranillu eqqumaffiginninnerusoqalernissaa sulissutigineqarsinnaavoq.
  • Sulisitsisut inunnik innarluutilinnik atorfinitsitsinerup nuannersortaanik oqaluttuarinneqataassapput. Assersuutigalugu atorfinnik inuttassarsiuinerni erseqqissarneqarsinnaavoq pissutsit atukkat, soorlu innarluutigisamik, suiaassutsimik, atoqateqartarnikkut inissisimaffimmik, inuiaassutsimik il.il. apeqqutaatitsinani kikkunnik tamanik qinnuteqarnissamut kajumissaarillutik.
  • Kulturikkut sammisaqarnermi innarluutillit timersortarnerat iliuuseqarneruffiusinnaavoq, qulakkeerneqarsinnaavoq aftenskolemi neqeroorutigineqartut inunnit innarluutilinnit atorneqarsinnaanissaat – tunngaviulluinnartumik aaqqissuussilluni inuit timikkut, maluginnisinnaassutsikkut, tarnikkut eq qarsartaatsikkullu innarluutillit peqataasinnaatillugit.
  • Tusagassiuutit, attaveqaatit TV-lu inunnik innarluutilinnik ilisarititsinissamut qulakkeerutaasinnaapput. Inuit innarluutillit innarluuteqarnermut tunngasoqartillugu apersuinnarnagit allanut naligitillugit nutaarsiassani, TV-mi aallakaatitassiani il.il. peqataatinneqartassapput.
  • Ilinniarfiit peqataatitsinissartik qulakkeersinnaavaat ilinniartunik innarluutilinnik qaaqqusisarlutillu peqataatitsisarnermikkut – qulakkeerlugulu taperser sorneqartariaqarnerat ikiorneqartariaqarnerallu naapertorlugu iliorfigineqarnissaat – taamattaarlu innarluuteqarneq fagini inuiaqatigiinnut, peqqissut simut pædagogikkimullu tunngasuni pensumminut aalajangersimasumik ilaasartussatut ilanngullugu.

 

Share on facebook
Facebook
Share on google
Google+
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on pinterest
Pinterest