Angerlarsimaffimmini mattusimasoq: Ukiumut ulluni quliinnarni atuartartoq

Hans Mathias Pedersen aqqanilinnikukioqarpoq, sianiutimigut ADHD-mik autisme infantilimillu atugaqartutut nalilerneqarsimalluni. Taamaattumik klassemi immikkut ittumi atuarpoq, 3. klassimit aallartiffigisamini. Klassianili ima eqqissisimanngitsigaaq ukiumut ullut qulit missaannaani atuartarluni. Klassi immikkut ittoq arfinillit missaannaanik assigiinngitsunik ukioqartunik atuartoqarpoq assigiinngitsunillu pisariaqartitsiffiulluni. Angajulliit ukioq manna inaarutaasumikmisilitsissapput.

– Hans Mathias nukappiarannguuvoq arfineq pingasunik ukiulik inuusuttuaranngortut 15-it missaannik ukiullit atuaqatigileramigit, arnaa Sofiannguaq Sloth Pedersen oqaluttuarpoq. Klassimi immikkut ittumi atuartut assigiinngitsunik pisariaqartitsipput, tamarmillu sunik ajuuteqarnersut nalilersorneqarsimanatik.

– Meeqqat assigiinngitsunik ilungersuuteqartut ajuuteqartullu akuleriissinneqarput. Klassi ilinniartitsisunik marlunnik aqunneqarpoq, taakkuli assersuutigalugu autismertunik sullissinissaminnut immikkut ilinniarsimanngillat, oqarpoq. Klassi Atuarfik Hans Lyngep ulluinnarni AHL-imik taaneqartartup ilagaa, tassani klassini immikkut ittuni atuartut atuartunut allanut qanittumiittarlutik.

Tamanna ernumalersitsisarpoq. Klasselu immikkut ittoq eqqissiviilliorfioqaaq. Hans Mathias ilaannikkut tassaniissinnaanngivittarpoq. Taamaattumik amerlanertigut angerlarsimasariaqartarpoq. Hans Mathias sapaatit akunnerinik tallimanik siusinaarluni inunngorsimavoq. Tartumigut nappaateqarpoq ilisimaneqanngilarlu nukappiaraq inuuinnassanersoq. Akiuupporli nappaallu qaangerlugu arnaminut Sofiannguaq Sloth Pedersenimut angerlarluni, ulluinnarni meeqqat inuuneranut nalinginnaalluinnartumut.

– Meeqqatut allatuulli meeraaqqerivimmiilerpoq. Allaniit kinguarsimanerugaluarpoq taamanikkulli tamanna maluginngilara. Anaanatut takujuminaalluinnarpoq meerarisaq ajornartorsiuteqartoq, Sofiannguaq oqaluttuarpoq.
Meeraaqqerivimmi meeqqerivimmilu taamaallaat ikittunik ikinnguteqarpoq. Tamanna allanngorsimanngilaq. Ataatsimik ikinngutigilluagaqarpoq klassimi immikkut ittumeeqatigisaminik, assiginganik ajuuteqartumik.

– Taanna akulikinnerujussuarmik takusarusukkaluarpaa, ajornarqaarli. Hans Mathiasip inuunerani ukiuni arfinilinni siullerni aarlerinaateqartoqarneranik takussutissaqanngilaq. Atuarlernissaata tungaanut.

– Ukiumi siullermi sapaatit akunnikkaartumik sunut tamanut aggersarneqartarpunga ilaatigut ilinniartitsisui trinlederiilu oqaloqatigalugit, oqarpoq.

PaasilerpaaSofiannguaq Sloth Pedersenip ernermi atuarnermini inissisimanera paasisinnaanngilaa.
– Angerlarsimagaangami eqqissisimasarpoq. Peqquneqarnini tamaasa naalattarlugit. Suli ajunngeriarluni taamaattarpoq. Meeraavoq pitsaanerusinnaanngitsoq, erseqqissaavoq.

Atuarfimmili kamarujussuarsinnaasarpoq. Paasineqartutut misiginngikkaangami taamaattarpoq. Taava narrattarpoq ilinniartitsinermi peqataarusukkunnaarluni imaluunniit klassimit anilluni. Taamanikkut Sofiannguaq inissiisarfimmi nakkutilliisutut sulivoq tassungalu atatillugu ADHD ADD-lu pillugit pikkorissartinneqarluni. Tassani paasisaqaqaaq. Taamanikkut ernera 1. klassimi atuarpoq. Nakorsiartarfimmut sianerpoq ernini misissorneqassasoq qinnutigalugu. Tassani ADHD-mik atugaqartoq paasineqarpoq, tassanngaaniillu Hans Mathiasip inuunera naleqqussarsinnaallugu, atuarfimmilu tapersersortertaarpoq. Taamaaliornikkulli ajornartorsiutai qaangerneqanngillat, 2. klassimili atuartoq Sofiannguup ataataa nakorsaasoq oqarpoq autismemik atugaqarnersoq paasiniartissagaa.

– Suummi pinerlugit nalunngilaa, taamaattumik taakku tamaasa aqqusaaqqippavut, oqaluttuarpoq. Maannakkut paasineqarpoq infantil autisme atugarigaa. Taamaalilluni ikiorneqarnerulerpoq klassimullu immikkut ittumut nuunneqarluni.

Ullumikkut Hans Mathias taamaallaat tuluttut oqaluppoq. 1. klassimiilluni kalaallisuinnaq oqaluppoq, 2. klassemilu qallunaatuumut nuuppoq, 3. klassimiilli taamaallaat tuluttut oqalulluni.

Attaveqaatit pingaarutillitSofiannguaq Sloth Pedersenip nalunngilaa atuarfik ilinniartitsisullu ernerminut pitsaanik siunertaqartut. – Naluaalli qanoq iliussanerlutik, oqarpoq. Taamaattumik aamma klassimi iluamik ilinniartitsisoqarneq ajorpoq.
– Ingillutik marrarmik ilusilersuisarput, nuersagassamik pinnguarlutik titartaallutillu. Allaat ernerma paasisinnaanngilaa sooq atuassanerluni ilikkagaqarnermi ajorami, oqarpoq.
Ullumikkut aleqaa Sandy tapersersortaavoq, tapersersortimik naleqquttumik nassaarnissaq ajornaqimmat. Siusinnerusukkut Sofiannguup angutaataa Brian tapersertortitut inissisimavoq, ilaqutariinnili aningaasanik amikkisaartoqarmat suliffittaartariaqarsimalluni.

– Tapersersortitut akissarsiat appasippallaaqaat. Inersimasuulluni tapersersortaanissaq akilersinnaanngilaq, oqarpoq. Tamatuma saniatigut misilittarsimavaa inuit tapersersortaasut meeqqerivimmi tamarmik immikkut ikiortitut isigineqartartut, najuussinnaasaratillu meeqqamut ataasiinnarmut ikiortaagunik, tapersersortitummi tamannarpiaq suliarisussaagaluarpaat. Qujanartumilli Sandyp Sofiannguup angutaataa kingoraarsinnaavaa. Sandy suli angerlarsimaffimmi najugaqarpoq, taamaaliornikkullu aningaasaqarnikkut naammattusaarisinnaalluni. – Qujanaqaaq aleqaa tapersersortaasinnaammat, sulili annertuumik ajornartorsiutaavoq. Ilami sumut atussagatsigu
atuarsinnaanngippat ilinniartinneqarlunilu. Ilinniartinneqarneq ajorpoq atuariartutuaraangamilu sammisassaqarneq ajorluni, oqarpoq.

Aporfissat pisariaqanngitsut
Sofiannguaq Sloth Pedersenip ilisimavaa atuarfik naleqqussarniartussaasoq. Tamannali ilisimasaqannginnermik tunngaveqarpoq. Ilisimasannginneq paatsuuinernik kinguneqartarpoq.
– Assiaqutannguaqarpoq, taamaalillunili ilinniartitsisunut tununngassaaq. Teqeqqumi tarrajuttumi kisimi akunnerni sisamani issiasinnaasarpoq titartaallunilu, oqarpoq. Ilisimaatsuuneq aamma pisariaqanngitsumik aporfissanik pilersitsisarpoq.

– Meerara ullormi atuarfiusumi susoqarnissaanik piareersarluarneqaruni ilinniartitsinermi peqataasinnaalluarpoq. ADHD peqqutigalugu kajuminnartinngilaa, taamaattumik angusassanik neqitsiisoqarsinnaavoq. Neqitarineqarsinnaavoq meeqqat allat ilinniagaannik pissarsissasoq, kajumissusiiaannarnagu paasinagulu ilinniagassillugu meeqqat allat pinavianngisaannik, oqarpoq.

Kissaatiginartikkaluarpaa aningaasaliisoqarnissaa taamaalillutik ilinniartitsisut klassini immikkut ittuniittut immikkut ilisimasaqalerlutik, taamaalillutillu atuartut ataasiakkaat sullinnissaannut sakkussaqalerlutik.
– Ilinniartitsisut sunut tappinnerulernissaminnut pikkorissarneqarnissaat iluaqutaassagaluarpoq. Autismertuni assigiinngitsuni ataatsimut ilisarnaateqarpoq, tamakku ilisimalersinnaavaat. Ilinniartitsisut pikkorissarnissaminnut
akuerisaanissaat taamaallaat pisariaqarpoq, oqarpoq.

Imaanngilaq pikkorissaatissaqanngitsoq. Peqarpoq, tamannami Soffiannguup nammineq nalunngilaa. Autisme pillugu angajoqqaatut arlaleriarluni pikkorissartarsimavoq, nappaat pillugu ilisimasalerujussuanngorluni.
Suut tamaasa naammaginartinngilai: kommuni, atuarfik ilinniartitsisullu. 

– Meeqqat ataasiakkaarlugit isiginiarneqarneq ajorput, oqarpoq sakkortoqisorlu nassuerutigalugu. – Ernera meeqqatut allatuulli pissarsisimanngilaq. Maannakkutut ingerlatillugu Hans Mathias meeqqat atuarfiani inaarutaasumik misilitsinnermi angusinngisaannassaaq. Taamaattoqarnavianngilaq. Maannakkut itsillugu ilinnialinngisaannassaaq. Allarluinnarmik iliuuseqartoqartariaqarpoq, naluarali sunaassanersoq, oqarpoq.

Sofianguaq Sloth Pedersen atuarneq pillugu kommunimi qineqqusaartunut oqariartuuteqarpoq. uani aamma takusaqarit: https://www.niik.gl/kl/Kommunimut-qinersineq-2021/Atuarneq