Innarluuteqarneq pillugu paasisat
12.04.2021
Innarluuteqartoqalersarpoq piginnaasakinnerulernerup
inuiaqatigiinnilu aporfissat akornanni. Aporfiit suliffimmiissinnaapput, illoqarfiup iluani imaluunniit ikinngutit ilaquttallu pulaarneranni.
Inuk tassaanngilaq innarluut. Inuiaqatigiit naleqqussannginnerat ajornartorsiutinngortarpoq.
Innarluut suugami?
Piffissami sivisuumi piginnaasatigut ajorseriarsimaguit innarluuteqassaatit ulluinnarni inuuninni killilersuisumik.
Piffissami sivisuumi piginnaasatigut ajorsariarsimaneq tassaasinnaavoq inunnguuseralugu tusilarneq, angallannikkut
ajoquserninni nukillaarneq imaluunniit PTSD-mik atugaqarlutit paasineqarluni.
Innarluuteqarnerup suunera pisortatigoortumik Naalagaaffiit Peqatigiit inuit innarluutillit pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissutaaniippoq.
Naalagaaffiit Peqatigiit innarluutit suunerinik nassuiaataat
Inuit innarluuteqartut tassaasinnaapput inuit sivisuumik timimikkut, tarnimikkut, eqqarsartaatsikkut malussaatikkulluunniit piginnaasamikkut ajorseriarsimasut, assigiinngitsutigut aporfissaqarnermikkut inuit allat assigalugit tamakkiisumik pitsaasumillu
inuiaqatigiinni inuunermi peqataanissaminnut assigiinngitsunik aporfissaqartut.
Naalagaaffiit Peqatigiit inuit innarluutillit pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissutaani innarluutit assigiinngitsunut sisamanut agguataarneqarsimapput:
• Timikkut innarluutit • Silassorissutsikkut innnarluuteqarneq
(paasinnissinnaanikkut)
• Tarnikkut innarluutit • Malussaatitigut innarluutit
Qanoq amerlatigisut innarluuteqarpat?
Innarluutit Kalaallit Nunaanni nalunaarsorneqarneq ajorput. Innarluuteqarnermulli isummanik misissuinermi (2020) Tiliup Ilisimatusarfiullu saqqummersitaani paasineqarpoq Kalaallit Nunaanni innuttaasut inersimasut 18 procentii isumaqartut innarluuteqarlutik. Taamaalilluni Kalaallit Nunaanni inuit tallimaangaangata ataaseq inulaarlugu innarluuteqartuusarput.
Inuit innarluuteqartut pisinnaatitaaffii pillugit paasisat
Inuit innarluuteqartut pisinnaatitaaffii pillugit paasisat Inuiaqatigiit inuit innarluuteqartut tamakkiisumik naligiissumillu peqataaffigisaat nunat tamalaat kalaallillu aalajangiisartut pisortatigoortumik anguniagaraat.
Inuit innarluuteqartut pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissut2009-mi juulimi Danmarkip Kalaallillu Nunaata innarluuteqartut pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissut atsiorpaat. 2012- imi Inatsisartut Naalakkersuisut suliakkerpaat innarluuteqartut pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissut atuutilersinniarlugu
sulissasut.
Isumaqatigiissutip siunertaraa inuit allat assigalugit inuit innarluuteqartut tamarmik inuit pisinnaatitaaffiisa tamarmiusut
tunngaviusumillu kiffaanngissuseqarnissamik pisinnaatitaaffeqarlutik inuusinnaanissasa siuarsarnissaa, illersornissaa periarfissaqarnissaatalu qulakkeernissaa, pissusissamisoortumik ataqqinassuseqarnissaat tunaartaralugu.
Inuit innarluuteqartut pisinnaatitaaffii assigiinngitsut isumaqatigiissummi ersarissarneqarput, innersuussisoqarluni nunat
suut immikkut eqqummaariffigissaneraat.
Naalakkersuinikkut innuttaasutullu pisinnaatitaaffiit pineqarput – soorlu kiffaanngissuseq inuttullu isumannaatsuunissaaq inatsisitigullu naligiinnissaaq, kiisalu inuiaqatigiinni, kulturikkut aningaasaqarnikkullu pisinnaatitaaffiit – soorlu ilinniarnissamut peqqinnissamullu pisinnaatitaaffiit. www.niik.gl-imi aamma tilioq.gl-imi uani: inuit innarluutillit pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissut pisinnaatitaaffiillu ataasiakkaat pillugit sukumiinerusumik paasiniaasinnaavutit.
Inuit innarluutillit tapersersorneqarnissaannut Inatsisartut inatsisaat nr. 13, 12. juni 2019-imeersoqInatsimmi siunertaq aamma siunertarineqartut paragrafini tallimani siullerni sammineqarpoq:
§ 1. Inatsisartut inatsisaanni matumani siunertaavoq:1) innarluuteqarnerup malitsigisaanik ajornartorsiutit pillugit inuit innarluutillit siunnersorneqarnissamik
tapersersorneqarnissamillu neqeroorfigineqarnissaannik qulakkeerinniffigineqarnissaat,
2) inuup imminut ikiorsinnaanissaanik siuarsaaneq imaluunniit ulluinnarni inuuneranik
oqilisaassineq kiisalu inuunerinnerulersitsineq,
3) inuup innarluutillip ineriartorsinnaanissaanik aamma piginnaasai naapertorlugit
nammineq periarfissaqarfiinik atorluaasinnaanernik siuarsaaneq, matumani inummut
ataasiakkaamut tamanna periarfissaappat, ilinniagaqarnermik periarfissaq ilanngullugu,
4) inuit innarluutillit inuiaqatigiinni naligiimmik periarfissaqarnissaasa aammalu innarluuteqarneq
pissutigalugu assigiinngisitsinerup akerlilerneqarnissaa tamatumuunalu
sapinngisamik inuiaqatigiinni tamakkiisumik sunniuteqarluartumillu peqataanissaasa
akuunissaasalu qulakkeerneqarnissaa, aamma
5) ataasiakkaat ilinniarnissaannut sulisinnaanissaannullu periarfissat siuarsarnissaat.
§ 2. Inuk innarluutilik allat assigalugit inuit pisinnaatitaaffiinik aamma tunngaviusumik
kiffaanngissuseqarsinnaatitaanerannik tamaginnik tamakkiisumik
ilorrisimaaruteqarsinnaatitaavoq. Inatsisartut inatsisaat manna malillugu tapersiineq
pisinnaatitaaffinnik taakkuninnga qulakkeerinneqataassaaq.
Imm. 2. Inuup innarluutillip pissusissamisoortumik ataqqinassusaa, inuttut nammineersinnaanera,matumanilu kiffaanngissuseqarluni aalajangiisinnaanera inunnillu allanik
attuumassuteqannginnera ataqqillugu, Inatsisartut inatsisaat manna malillugu
tapersersuineq pissaaq.
§ 3. Inuk innarluutilik ataqatigiissagaasumik, ataqatigiissumik tamakkiisumillu
isiginnittumik, inummut tunngasut tamaasa aamma inuup inuunera mianeralugit,
tapersersorneqarnissaminut pisinnaatitaavoq.
Imm. 2. Inunnut ataasiakkaanut pitsaanerusussaq anguniarlugu ataatsimut naliliineqaallaavigalugu Inatsisartut inatsisaat manna malillugu aalajangiinerit pissapput.
Imm. 3. Pissutsit inummut innarluutilimmut tunngassuteqartut pillugit sapinngisamik
inuup innarluutillip nammineq isumai innimigineqassapput nammineerlunilu piginnaasai
ineriartorneranilu killiffia pissusissamisoortumik qajassuunneqassallutik.
§ 4. Inuup innarluutillip, aamma inummut taassumunnga angajoqqaatut sinniisuusup
imaluunniit angajoqqaatut akisussaasut kissaatigippassuk, inuk innarluutilik
angerlarsimaffimminiiginnarnissaminut tapersersorneqarnissaminik
pisinnaatitaaffeqarpoq. Taamaaliorsinnaanissamut nammineq angerlarsimaffimmiiginnarnerup,
inuup innarluutillip imaluunniit allat atugarissaarnerisa navianartorsiortinneqannginnissaat
piumasaqaataavoq.
Imm. 2. Inuk innarluutilik, inuk tamatuminnga pisariaqartitsippat, najugaqarfissatutneqeroorummi naleqquttumik tapersersorneqarnissaminut pisinnaatitaavoq.
§ 5. Pisortat illuutaat atortorissaarutaataallu sapinngisamik ima aaqqissuunneqassapput
inuit innarluutillit isersinnaanissaat atuisinnaanissaallu qulakkeerneqassalluni.
Innarluuteqartut pitsaanerusunik atugaqartariaqarput.
Inuit innarluutillit tapersersorneqarnissaannut inatsitInuit innarluutillit pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissut naapertorlugu Inatsisartut inuit innarluutillit pillugit inatsisiliorsimapput, 2010-mi januaarip aallaqqaataani atuutilersumik. Inatsimmi inuit innarluuteqartut
tapersersorneqarnissaminnik pisinnaatitaaffeqarput. Inatsisaasimasuni kommuni tapersersuisinnaavoq tamanna
pisariaqarsorineqarpat.
Inatsisip aallaavigaa isumaginninnikkut imaluunniit pigisatigut tapersiinissaq taamaaliornikkut inuit piginnaasamikkut
ajorseriarsimasut piginnaasakinnerulernermik kingunerinut tapiiffigineqarnissaat.
Aamma piginnaasakinnerulernerup kingunerisaanik annertuumik aningaasartuuteqarnerulernerminnut
tapiiffigineqassapput. Naalakkersuisut nalunaarusiorsimapput inatsimmi tunngavissanik imaqartumik, maannali atuutilerneraniit ukioq ataaseq sinnerlugu ingerlareersoq Isumaginninnermi aqutsisoqarfik suli kommuninut inatsimmik
atuutsitsisunut inatsimmut ilitsersuusiorsimanngilaq.
Inatsisit allatInuit innarluuteqartut aamma allanik ”pisinnaatitaaffeqarput” inatsiserpassuit allat naapertorlugit. Sulili inatsisini allani
amerlanerni sinnaavoq atorneqarpoq, sussaavoq imaluunniit pisinnaatitaavoq atorneqaratik.
• Meeqqat atuarfiat pillugu inatsit naapertorlugu immikkut ilinniartinneqarnissamik pisinnaatitaavoq allatigullu perorsaanikkut
ikiorneqarsinnaalluni, kiisalu (naleqqussakkamik) meeqqat atuarfiani inaarutaasumik misilitsittoqarsinnaalluni.
• Ilinniarnertuunngorniarnermut inatsit naapertorlugu sivisunerusumik ilinniarnertuunngorniartoqarsinnaavoq
ilinniartitsinermi nalinginnaasumik malinnaanissaq ajornakusoortikkaanni.
• Innarluuteqalersimagaanni ilinniarnermusiaqarnerlu pillugu inatsit naapertorlugu akiliisinnaanngikkaanni ilinniarnermi
akissarsiat isumakkeerneqarsinnaapput.
• Pisortanut ikiorsiissutit pillugit peqqussut malillugu pisariaqartitsineq malillugu angerlarsimaffimmi ikiorteqartoqarsinnaavoq.
• Piginnaanngorsaaqqinnissamut peqqussut malillugu piginnaanngorsaqqinneqarnissamut pisinnaatitaaneq.
• Siusinaartumik suliunnaarnersiuteqarnermut inatsit malillugu sulinissamut piginnaanikikkaanni
siusinaartumik suliunnaartoqarsinnaaneq.
Innarluutillit pillugit politikkeqarnermi paasisatInnarluutillit sullinneqarneranni Naalakkersuisut nalinginnaasumik tunngavissanik aalajangersaagaangamik kommunillu
innarluuteqarnermut politikkiminnik aalajangersaallutik nunatsinni innarluuteqarnermut naalakkersuinikkut tunngavissanik
tunngaviusunik najoqqutaqartussaapput.
Naligiissitaanissamut tunngavikInuit piginnaasakitsut naligiissitaanissaat naligiimmillu sullinneqarnissaat pillugu tunngavik innarluuteqarnermut politikkeqarnermi ”inuiaqatigiinnullu tamanut atuuttut” pilersinniarlugit sulinermi qitiuvoq.
Nammaqatigiinnissamik tunngavikNammaqatigiinnissamik tunngavik atorneqartarpoq Kalaallit Nunaanni inatsisit
malillugit tapiissutinik akileraartitsinikkut pisortanut akiliutinik aningaasalersorneqartut pineqartillugit. Nammaqatigiinnissamik tunngavik innarluuteqarnermut politikkimi pingaaruteqartutut inissisimavoq.
Suliassaqarfiit akisussaasuunerannik tunngavikSuliassaqarfiit akisussaasuunerannik tunngavik aamma Kalaallit Nunaanni innarluuteqarnermut
politikkimi tunngaviuvoq qitiusoq. Suliassaqarfiup akisussaasuunera tassaavoq pisortaqarfiit kiffartuussinissamik
tunisassiamilluunniit neqerooruteqartut aamma akisussaasut kiffartuussinerup inunnit piginnaasakinnerusunit
pissarsiarineqarsinnaanissaanut. Taamaalilluni innarluuteqartunut sullissineq isumaginnittoqarfimmiinnaq suliassaanngilaq. Suliassaqarfinnut allanut aamma atuuppoq, soorlu ineqarnermut, angallannermut, suliffeqarnermut, ilinniartitaanermut
peqqissutsimullu suliassaqarfinni.
Taartisiaqartitsinissamut tunngavik
Taartisiaqartitsinissamut tunngavik tassaavoq, inuup piginnaasamigut ajorseriarsimasup piginnaasamigut ajorseriarnerup
kingunerinut taartisiaqartinneqarnissaa. Taartisiaqartitsinissamik tunngavimmi aallaaviuvoq taartisiaqartitsinissamik
pisariaqartitsineq inummiit inummiit innarluummiit innarluummut assigiinngisitaarsinnaammat. Taartisiaqartitsisoqarsinnaavoq inuiaqatigiinni neqeroorutit inunnit piginnaasamikkut ajorseriarsimasunit atorneqarsinnaatinnerisigut. Aamma tapiissutit immikkut ittut atorlugit taartisiaqartitsisoqarsinnaavoq,
taamaalilluni inuit ataasiakkaat inuttut pisariaqartitaat isiginiarneqarlutik.
Qinersinermut paasissutissiilluni aviisi “Innarluuteqartut pitsaanerusunik atugaqartariaqarput" atuaruk.