Meeqqat immikkut atuartinneqartut sumiginnarneqarujussuarput

Meeqqat atuarfiini immikkut atuartut affaat sinnerlugit meeqqat atuarfianni inaarutaasumik misilitsinnissamit peqataannginnissaat akuerineqartarpoq. Immikkut atuartut taamaallaat 12% fagini ataatsimi amerlanerusuniluunniit ukiuni tallimani kingullerni inaarutaasumik misilitsinneqarsimapput. 8%-iinnaallu naammassinnissummik projektimik suliaqartut. Kisitsisit takutippaat inuiaqatigiiit qanoq naatsorsuuteqanngitsigisut aamma iliuuseqanngitsigisut, killiffillu meeqqanut ataasiakkaanut tunnganngilaq.

Ilinniartitaanermut aqutsisoqarfiup Nalunaarut naatsoq ”Immikkut ittumik atuartitaasut Meeqqat atuarfianni inaarutaasumik misilitsittut” saqqummerseqqammerpaa. Tiliumiit 2018-imiilli naatsorsueqqissaarinerit uku amingaataanerat oqariartuutigivaa.

- Sammisami naatsorsuilluni kisitsisit pigineqalermata pitsaavoq, tassami ajornartorsiutip annertussusaa maanna takuneqarsinnaalerpoq. Nalunaarut nikallornartuuvoq, ilimagisatsinnummi naqissusiimmat, tassa immikkut atuartut ima ikitsigisut inaarutaasumik misilitsittarmata, Inuit Innarluutillit Illersuisuat Anja Hynne Nielsen oqarpoq. Ila ima amerlatigisut inaarutaasumik misilitsinnissamut peqataannginnissaannut akuersisoqartarmat, inuiaqatigiit naatsorsuuteqannginnerujussuannut anguniagaqannginnerujussuannullu takussutissiiginnarpoq- aammali iliuuseqartoqanngitsoq politikkikkullu pingaarnersiorneqannginnerannik tikkuussivoq. Aningaasaliisoqartariaqarpoq isumalluutinillu pitsanngorsaasoqartariaqarpoq immikkut atuartitsisarnermut tunngatillugu.

Tilioq immikkut atuartut atugaat pillugit saaffigineqartarpoq

Tilioq angajoqqaanit immikkut pisariaqartitsisunik meeralinnit, atuarfinni klassini naliginnaasuni aammali immikkut atuartitsiviusuni aperineqartartunit, naatsorsuutigineqarnersoq meeraq inaarutaasumik misilitsissanersoq- naak atuarfiup meeqqap piginnaasaanik suli ilisimasaqalinngikkaluartoq. Atuarfik ulluinnarni ”ornittakkatut”, asuujaarfiusartutut meeqqallu nammineertinneqarfiattut misigineqartartoq saaffiginnittunit tusartarparput.

-Tassa paquminarsaaneruvoq, ilisimasakinnermik kiisalu anguniagaqannginermik takussutissiisoq, tamannalu innarluuteqarnermut suliassaqarfimmut naliginnaavoq, Anja Hynne Nielsen oqarpoq. Tassa aningaasaliisoqanngitsoq malunnarpoq, tamannalu inuiaqatigiinnut ungasinnerusoq isigalugu akisuvoq. Meeqqat arlaqartut, naatsorsuinermi takutinneqartut, immikkut iliuuseqarfigineqarsimasuuppata inaarutaasumik misilitsissimasinnaapput. Tamannalu ilinniagaqarnissaannut kingornalu suliffeqalernissaannut aqqutissiuunneqarlutik, inersimasunngornerminnilu namminerisamik imminnut pilersorlutik, imminnut tatigalutik aamma isumalimmik inuuneqalerlutik.

Meeqqat pitsaasumik atuartinneqarnissartik pisinnaatitaaffigaat

Meeqqat tamarmik, ilami inuit tamarmik, ineriartornissaminnut periarfissaqarput aamma ilikkagaqarnissaminnut neriunaateqarput siumoortumillu naatsorsuutigineqarsinnaanngilaq suna angussaneraat, aamma meeraq immikkut iliuuseqarfigineqartuuppat. Tassa tunngaviusumik pitsaasuunngilaq meeqqat siumut inernileriikkamik nalilerneqartarpata aamma ”unittoortiinnarneqartarnerat”, taamatullu pisussuseqartoqakulavallaarpoq. Aamma immikkut, inaarutaasumik misilitsinnernut naleqqussakkanik atugassaqartitsinissap qulakkeerneqarnissaa kisimi pineqanngilaq, taamatullu misilitsinneqarfiusinnaasunut faginut marlunnut ataatsimulluunniit aaqqissuunnissaa pineqanngilaq, kisianni tunngaviusumik meeqqat immikkut atuartinneqalernerisa aallartinneraniilli naatsorsuuteqarfigineqartarnissaat kiisalu ilinniartitaanermi peqataatitsisumi inissaqartinneqarnissaat, ataasiakkaatullu pisariaqartitaat naapertorlugit piaartumik tapersersorneqartarnissaat, allallu meeqqat atuartut assigalugit pitsaasumik atuartinneqartarnissaat anguniarneqartariaqarpoq. Tamanna Naalagaaffiit Peqatigiit inuit innarluutillit pillugit isumaqatigiissutaanni artikel 24-mi pineqarpoq, kikkut tamarmik ilinniagaqarsinnaatitaapput.

Immikkut atuartut periarfissaat pitsanngorsartariaqarput.

Inatsisartunut ilaasortap Nivi Olsenip (D) uuminnga misissuisoqarnissaanut aalajangiisoqarnissaanut siunnersuuteqartuuvoq, tassami meeqqat atuarfiini immikkut atuartinneqartut ikippallaat inaarutaasumik misilitsinneqartarmata. Immikkut atuartinneqartartut inaarutaasumik misilitsittartut ikippallaarnerat allanngortinniarlugu suliniuteqartoqarnissaa pisariaqartinneqarmat, Nivi Olsenillu kissaatigaa taakkunani pineqartuni pitsannguuteqartoqarnissaa qulakkeerneqarneqassasoq. Tamanna Inuit Innarluutillit illersuisoqarfiata Tiliup arlaleriarluni taakkua pillugit ilisimasat amigarnerannik isornartorsiuisarnermigut, una misissuisoqarnissaanut siunnersuutaasimasoq tapersereerpaa, aammali ilinniartitsisutut ilinniarfimmi specielpædagogik-imik pinngitsooratik ilinniartoqartarnissaat siunnersuutigisimallugu.

-Tiliumiit kissaatigineqarpoq paasissallugu, Naalakkersuisut immikkut atuartut inaarutaasumik misilitsittarnissaat qulakkeerniarlugu qanoq iliuuseqarniarnersut. Una naatsumik nalunaarut tusaanngitsuusaarneqarsinnaanngilaq, Tiliumiillu malinnaavugut oqaloqatiginnikkusuppugullu, Inuit innarluutillit illersuisuat Anja Hynne Nielsen oqarpoq.