Inuit innarluutillit najugaqarfissatut – aamma ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinniittut kinguaassiutitigut kannguttaatsuliorfigineqarnissamut illersugaassapput

Tilioq Inuit pisinnaatitaafii pillugit siunnersuisoqatigiit suleqatigalugit inuit innarluutillit ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinniittut kinguaassiutitigut kannguttaatsuliorfigineqarnissamut illersorneqarsinnaatitaanerat pillugu nalunaarusiamik nutaamik saqqummiipput. Matumani sakkortusisamik nakkutilliisoqarnissaanik, annerusumik ilisimasanik aamma Kalaallit Nunaanni najugaqarfissatut – aamma ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni najugallit kinguaassiuutitigut kannguttaatsuliorfigineqarsimasut pinasuartumik ikiorserneqarnissaannik innersuussuteqarpoq.

Nunat tamanit misissuinerit takutippaat inuit innarluutillit – pingaartumik najugaqatigiiffinni najugallit – innuttaaqatigiinni eqimattakkuutaartuni kinguaassiutitigut kannguttaatsuliorfigineqarnissamik annerungaartumik aarlerinartorsiortuusut. Taamaattumik pisortaqarfiit pinaveersaartitsinermut suliniuteqarnissaat inuillu kannguttaatsuliorfigineqarsimasut ikiorneqarnissaat aalajangiisuulluinnarpoq. Tamanna tunngavigalugu Tilioq, Inuit pisinnaatitaaffii pillugit siunnersuisoqatigiit peqatigalugit, nutaamik nalunaarusiorput. Nalunaarusiami ajornartorsiutit ukkatarineqarput Kalaallit Nunatsinnilu najugaqatigiiffinni najugaqartut kinguaassiutitigut kannguttaatsuliorfigineqarnissamut pitsaanerusumik illersorneqarsinnaanerat anguniarlugu arlalinnik innersuussaqarluni.

 

”Inuit innarluutillit ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinniittut innarluuteqarnertik najugaqarnertillu pissutigalugit marloriaammik aarlerinartorsiornerupput. Taamaattumik pisortaqarfiit kannguttaatsuliornerit pinngitsoortinniarlugit sakkortusisamik akisussaaffeqarput,” Inuit innarluutillit pillugit oqaaseqartartoq Anja Hynne Nielsen taama oqarpoq.

 

Ilaatigut, pisortat najugaqatigiiffinnut nakkutilliisariaqarput inuillu innarluutillit isumannaatsumik kannguttaatsuliorneq nalunaarutigineqarnissaanik qulakkeerinnittariaqarput. Kannguttaatsuliorneq kannguttaatsuliornissamillu siorasaarineq pinaveersaartinneqarnissaa pisortanit aamma akisussaaffigineqarpoq. 2022-mi ukiaanerani Qaqortumi alianangaaqisumik pisoqarsimanera aallaavigalugu nalunaarusiaq qisuariaataavoq, tamatumani arnaq ulloq unnuarlu paaqqinnittarfimmi kannguttaatsuliorfigineqarnerata kingorna ernimmat.

 

”Taamatut kannguttaatsuliortoqaqqinnginnissaa pingaaruteqarluinnarpoq. Innuttaasut eqqugaaratarsinnaasut inuiaqatigiittut illersugassaraavut. Inuit innarluutillit najugaqarfissatut – aamma ulloq unnuarlu angerlarsimaffinniittut eqqugaaratarsinnaapput, taamaattumillu illersorniarlugit immikkut suliniuteqartoqartariaqarpoq. Taamaaliorpugut maleruagassaliornikkut annertusisamillu isumannaallisaanikkut, aammali inuit innarluutillit, qanigisai aamma najugaqarfissatut – ulloq unnuarlu angerlarsimaffinni suliamik ilisimasallit siunnersorneratigut seksualitetilu peqqinnartoq suunersoq qanorlu killiliisoqarsinnaanersoq ilitsersuilluta”, inuit innarluutillit pillugit oqaaseqartartoq Anja Hynne Nielsen taama oqarpoq.

 

 

Sakkortuumik misigisaqareernerup kingorna katsorsartinnissamut neqeroorut

Kinguaassiuutitigut kannguttaatsuliorfigineqareernerup kingunipilui sivisusinnaallutillu innarliisinnaapput. Kinaassutsimik allannguineq, ersineq, nereriaatsimik sininnermillu ajornartorsiuteqarneq kinguaassiutitigut kannguttaatsuliorfigitissimasup atugarliornerannik ersiutit ilagiinnarpai. Taamaattumik pingaaruteqarluinnarpoq inuit innarluutillit kinguaassiuutitigut kannguttaatsiorfigineqarsimasut misigisimasartik pillugu eqqortumik katsorsartinnissamik neqeroorfigineqarnissaat.

 

”Tamanna inuup pisinnaatitaaffiini qulakkeerneqarnikuuvoq, tassa inuit innarluutilllit kinguaassiuutitigut kannguttaatsuliorfigineqarnikut tapersersorneqarlutillu piginnaanngorsaqqinneqassapput. Eqqugaasut timikkut tarnikkullu kingunerluutigisimasatik pillugit katsorsarneqarlutillu inooqataaleqqinnissamut ikiuinerussaaq,” Louise Holck, Institut for Menneskerettighederimi pisortaq taama oqarpoq.

 

Kalaallit Nunaata, FN’p Innarluutillit pillugit Isumaqatigiissutaat atuutilersinnikuua, 2022-milu aalajangerput Istanbul isumaqatigiissutaa, Europarådip arnanut angerlarsimaffimmilu persuttaanermik pinaveersaartitisinissamik isumaqatigiissut atuutilersinniarlugu. Taamaalillutik pisortaqarfiit persuttaanerit suulluunniit aamma inunnut innarluutilinnut atornerluinerit pinaveersaartinneqarnissaanut suliniutit tamaasa aalajangiiviginiarlugit.

 

PAASISSUTISSAASIVIK:

KALAALLIT NUNAANNI INUIT PISINNAATITAAFFII PILLUGIT SIUNNERSUISOQATIGIIT, KALAALLIT NUNAANNI INUIT INNARLUUTILLIT PILLUGIT OQAASEQARTARTOQ AAMMA INUTTUT PISINNAATITAAFFINNUT INSTITUTTIP MAKKU INNERSUUSSUTIGAAT:

• Meeqqanut, Inuusuttunut Ilaqutariinnullu Naalakkersuisoqarfiup Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik suleqatigalugu najugaqarfissatut – aamma ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni najugaqartunut pitsaaliuinermik illersorneqarsinnanermillu qulakkeerisunik maleruagassiortoqarnissaa.

Najugaqarfissatut – aamma ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni maleruagassaliornikkut isumannaallisaaneruneq

• Meeqqanut, Inuusuttunut Ilaqutariinnullu Naalakkersuisoqarfiup Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik suleqatigalugu najugaqarfissatut – aamma ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni najugaqartunut kinguaassiutitigut kannguttaatsuliorfigineqarnissamik pitsaaliuinermik qulakkeerinnittussanik maleruagassaliussasut.

Atoqatigiinneq pillugu pitsaanerusumik siunnersuineq aamma kinguaassiuutitigut peqqissuuneq

• Meeqqanut, Inuusuttunut Ilaqutariinnullu Naalakkersuisoqarfiup Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik suleqatigalugu najugaqarfissatut – aamma ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni najugaqartunut atoqatigiinneq pillugu paasititsiniutigineqarnerunissaanik aamma kinguaassiutitigut peqqissuuneq

Nalaataqarnerlussimasunut katsorsartinneq

• Meeqqanut, Inuusuttunut Ilaqutariinnullu Naalakkersuisoqarfiup Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik suleqatigalugu inuit innarluutillit kinguaassiutitigut kannguttaatsuliorfigineqarsimasut, nalaataqarnerlussimasunut katsorsartinnermut attuumassuteqartunut neqeroorfigineqarnissaannik qulakkeerinnissasut.

Eqqugaasimasunut aamma nalunaarutiginninnermut periutsit pillugit ilisimasanik pitsanngorsaaneq

• Meeqqanut, Inuusuttunut Ilaqutariinnullu Naalakkersuisoqarfiup Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik suleqatigalugu inuit innarluutillit kinguaassiuutitigut kannguttaatsuliorfigineqarnermik eqqugaasut pitsaanerusumik tunngavissaqartumik ilisimasaqarfigineqarnissaannik qulakkeerinninnissaq kiisalu eqimattat taakkua pillugit nalunaarutiginninnermut ileqqoq pillugu ilisimasaqarnerunissaq.

Ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni kinguaassiutitigut kannguttaatsuliornerit, saqqummersinneqartumi pingaarnersiorneqartut, tunngaviusumik inisseeriaatsinut ajornartorsiutinut pingaarnertut isigineqarput. Ajornartorsiutinut tunngaviusut amerlapput, taakkununngalu aaqqiissutissanik nassaarniarluta sulissuteqassamaarpugut.

 

Oqaaseqaatit, paasissutissat apeqqarissaarnerillu pillugit Inuit Innarluutillit pillugit oqaaseqartartoq Anja Hynne Nielsen mail anja@tilioq.gl aqqutigalugu attavigineqarsinnaavoq.

 

Asannittumik inuulluaqqusillunga

Med kærlig hilsen

Anja Hynne Nielsen

Inuit innarluutillit pillugit oqaaseqartartoq - Handicaptalsmand